Tiedote: Kittilän kunnan vuoden 2016 tilinpäätös

Tulostettava sivuSend by email

Kittilän kunnan talous on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut kytkeyksissä kunnan elinkeinoelämän kehitykseen. Viime vuosikymmenen lopun matkailun voimakas kasvu sekä kultakaivoksen tuotanto vuodesta 2009 alkaen merkitsivät sitä, että kunnan tuli kaavoittaa, tehdä teitä ja muuta infraa. Tällä vuosikymmenellä on valmistunut uusi päiväkoti, uusi liikuntahalli ja viimeksi laajennettiin Sirkan koulua 4,6 miljoonalla eurolla, johon tosin saatiin valtionosuutta 1,1 miljoonaa euroa.

 

Niinpä vuosien 2007-2014 aikana kunnan velkamäärä kaksinkertaistui. Vuoden 2015 päättyessä velkaa oli jo noin 4 800 euroa/asukas, kun Suomen kunnissa keskimääräinen velkamäärä oli tuolloin 2 841 euroa/asukas.

 

Vuoden 2015 keväällä tilannenalyysissä todettiin, että velkakehitys on katkaistava ja käyttötalouteen on saatava uusi ote. Perustettiin johtavista luottamushenkilöistä koostuva taloustyöryhmä, joka kokoontui kesän ja syksyn 2015 aikana yhteensä 11 kertaa. Laadittiin talouden tasapainottamisohjelma, joka koostui toimialojen uusista ratkaisuista sekä investointien optimitasosta, joka on noin 3-4 miljoonaa. Oli havaittavissa, että jo vuoden 2015 loppupuolella talouskuri parani ja sen myötä vuoden 2015 tulos oli kohtuullinen – vuosikate 4,3 milj. euroa ja ylijäämä 1,9 milj. euroa.

 

Keskeisiä lukuja vuoden 2016 tilinpäätöksessä

 

Kunnanhallitus allekirjoitti vuoden 2016 tilinpäätöksen kokouksessaan viikko sitten.

 

Toimintatuotot olivat noin 9,2 milj.euroa (kasvua edellisvuodesta noin 2,5 milj. euroa). Olennainen kasvu selittyy maakäyttömaksuilla (+1,2 milj. euroa) sekä tonttien myyntituloilla (+1,1 milj. euroa). Budjettiin verrattuna toimintatuotot olivat noin 0,5 milj. euroa suuremmat.

 

Toimintakulut olivat noin 52,4 milj. euroa, mikä merkitsi vuoteen 2015 verrattuna noin 0,3 milj. euron pienenemistä. Talousarvioon verrattuna toimintakulut olivat noin 1,7 milj. euroa pienemmät. Suurin alitus talousarvioon verrattuna oli henkilöstökuluissa (-1,2 milj. euroa).

 

Toimintakate oli -43,1 milj. euroa eli 2,3 milj. euroa (+5%) parempi kuin edellisenä vuonna.

 

Verotulot olivat yhteensä 28,5 milj. euroa ja 0,9 milj. euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Talousarvioon verrattuna ne olivat noin 1,1 milj. euroa isommat. Yhteisöveron tuotto yllätti: se ei laskenutkaan niin paljon kuin budjettia tehdessä arvioitiin.

 

Valtionosuudet olivat 21,6 milj. euroa ja kasvua oli 0,4 milj. euroa edelliseen vuoteen.

 

Vuosikate oli 7,6 milj. euroa eli 1 187 euroa/asukas. Vuosikate oli 3,3 milj. euroa parempi kuin vuonna 2015.

 

Poistot olivat 3,1 milj. euroa.

 

Tilikauden tulos oli noin 4,5 milj. euroa ja 2,8 milj. euroa parempi kuin edellisenä vuonna. Varauksiin kirjattiin investointivaraus kirjaston remonttiin, 950 000 euroa.

 

Tilikauden ylijäämäksi muodostuu siten noin 3,7 milj. euroa (+ 3 719 857,66 euroa). Edelliseen vuoteen verrattuna se on noin 1,8 milj. euroa parempi sekä talousarvioon verrattuna noin 2,7 milj. euroa parempi.

 

Kertynyttä ylijäämää on nyt noin 10,9 milj. euroa eli 1 702 euroa/asukas.

 

Velkamäärä pieneni vuoden 2016 aikana noin 4,3 milj. euroa ja vuoden lopussa velkaa oli 26,7 milj. euroa eli 4 176 euroa/asukas. Maan keskiarvo oli 2 938 euroa/asukas.

 

Omavaraisuusaste oli vuoden 2016 lopussa 46 % (vuotta aikaisemmin 38,5 %)

 

 

Johtopäätökset:

 

1. Talouden suunta on saatu käännettyä viimeisen kahden (2) vuoden aikana. Tämä koskee niin käyttötaloutta kuin kestävää investointitasoakin.

2. Talouden ongelmakohtia on kuitenkin riittävästi,
- yhteisöveron kertymä on epävarma johtuen ennen kaikkea siitä, että kaivokselta tulevaa yhteisöveroa on vaikea arvioida,
- maankäyttömaksut ja tontinmyyntitulot ovat olennainen osa tulopuolta, mutta epävarmoja,
- kassan riittävyys ei ole kovin hyvällä tasolla.

3. Kiinteistövero on jo tälläkin hetkellä (yli 6 milj. euroa) tärkeä tulolähde, mutta sen merkitys vakaana tulolähteenä tulee entisestään kasvamaan tulevina vuosina.

4. ”Tarkan markan politiikkaa” on jatkettava.

 

Lisätiedot:
Kyösti Tornberg, vt. kunnanjohtaja, Kittilän kunta, puhelin 040 673 7633, kyosti.tornberg@kittila.fi
Tuija Keisanen, controller, Kittilän kunta, puhelin 040 672 4257, tuija.keisanen@kittila.fi
 

Sivua päivitetty: 
4.4.2017