Lastensuojelu

Yhteyshenkilöt

Vastaava sosiaalityöntekijä Anri Tiri p. 0400 139 684

Sosiaaliohjaaja - perhetyöntekijä Miia Liukkonen p. 040 132 0201

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä 1.10.21 alkaen p. 040 508 1295

Sosiaaliohjaaja-perhetyöntekijä Janita Koskela p. 040 1794064

Päivätoiminnan ohjaaja - perhetyöntekijä Sanna Huilaja p. 040 179 4063

Sosiaalipäivystyksen palveluntuottajat ovat Rovaniemen kaupunki ja Tunturi-Lapin kunnat (Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio ja Pello)

 

Asian vireillepano ja etenemisprosessi

Lastensuojelun tavoitteena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelu on ehkäisevää lastensuojelua sekä lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lastensuojelua on lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet ,lapsen sijaishuolto ja jälkihuolto.

Sosiaalityöntekijään voi olla yhteydessä kuka tahansa yksityinen henkilö, joka on huolissaan lapsen ja perheen tilanteesta. Viranomaiset ovat ilmoitusvelvollisia, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka tilanne edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Lastensuojeluilmoituslomake löytyy sivuilta www.sosiaaliportti.fi sekä Kittilän kunnan sivuilta kohdassa lomakkeet: asiakkaan oma hakemus sekä yhteydenotto-ja ilmoituslomakkeet. Täytä ja tulosta lomake ja lähetä osoitteeseen Kittilän kunta, Lastensuojelu, Valtatie 15, 99100 Kittilä. Kiireellisissä virka-ajan ulkopuolisissa lastensuojeluasioissa soitetaan Rovaniemen sosiaalipäivystykseen tai hätänumeroon 112, joka tarvittaessa ohjaa puhelut sosiaalipäivystykseen.

Lastensuojeluasian vireilletulon jälkeen sosiaalityöntekijä  tekee palvelutarpeen arvioinnin, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.  Arvion lastensuojelunlain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

Jos lapsi on selvityksen perusteella lastensuojelun tarpeessa, asiakkuus jatkuu. Ellei tarvetta ole, asiakkuus päätetään, ja lapsi ja perhe ohjataan tarvittaessa muun tuen piiriin. Jos lapsi tarvitsee lastensuojelun apua, tehdään hänelle asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelma luo perustan yhteistyölle lapsen hyväksi. Sen tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä lapsen, sekä tämän vanhempien/huoltajien kanssa. Suunnitelman tekoon osallistuu tarvittaessa myös muut tahot.Suunnitelmassa kuvataan lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve sekä olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan. Lastensuojeluasiakkuutta johtaa sosiaalityöntekijä asiakkaan kanssa.

Ohessa thl –linkki asiakkuuden aloitusprosessista. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojelu...

Lastensuojelun tarjoama apu on valikoima monenlaisia avun ja tuen muotoja. Niitä nimitetään yhteisesti avohuollon tukitoimiksi. Avohuollon tukitoimia täytyy järjestää viipymättä, kun lastensuojelun tarve on todettu. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia huostaanottoon ja sijaishuoltoon nähden. Avohuollon tukitoimien on kuitenkin oltava lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä. Avohuollon tukitoimet voivat olla esimerkiksi ongelmatilanteen selvittämistä, perheelle suunnattua tavoitteellista ja suunnitelmallista perhetyötä, perheen asumisen ja toimeentulon turvaamista, lapsen harrastusten tai opiskelun tukemista, tukihenkilön tai tukiperheen järjestämistä tai lapsen tai vanhempien kuntoutumista tukevien hoito- ja terapiapalvelujen järjestämistä. Tukimuodot suunnitellaan tukemaan lasta ja perhettä parhaalla mahdollisella tavalla.

Mikäli vanhemmat eivät pysty suunnittelemaan lapsen edun mukaisesti avohuollon tai sijaishuollon tukitoimia, voidaan lapselle määrätä edunvalvoja turvaamaan hänen etunsa.

Jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen kannalta tarkoituksenmukaisia, mahdollisia tai riittäviä, lapsi sijoitetaan ja lapsen hoito ja kasvatus järjestetään kodin ulkopuolella. Sijaishuollon järjestämisen edellytyksenä on lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto tai avohuollon sijoitus.

Kun lapsi tai nuori kotiutuu tai tulee täysi-ikäiseksi, on tärkeää helpottaa lapsen tai nuoren kotiutumista tai itsenäistymistä. Jälkihuollon tavoitteena on tukea lapsia ja nuoria sijaishuollon tai avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen jälkeen.

Lastensuojelun sosiaalipalvelut:

(https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojelu...)

Lastensuojelun sosiaalipalveluihin kuuluu ammatillinen perhehoito, asiakkaan raha-asioiden hoitaminen, laitospalvelu, perhehoito, perhekuntoutus, sosiaaliohjaus, sosiaalityö, sosiaalipäivystys, tehostettu perhetyö, tuettu asuminen, tukisuhdetoiminta ja vertaistukitoiminta. Lastensuojelun asiakkailla on käytössään myös mm. sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut (lapsiperheiden palvelut).

 

Ammatillinen perhehoito

Ammatilliset perhekodit sijoittuvat sijaishuollon muotona perhehoidon ja laitoshoidon väliin. Ne toimivat lähtökohdiltaan kuten tavalliset perhekodit, mutta niiltä edellytetään perhehoitoa vahvempaa osaamista. Siksi ammatillisiin perhekoteihin on mahdollista sijoittaa myös erityistä hoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria.

 

Asiakkaan raha-asioiden hoitaminen

Lastensuojelussa lapsen tulot ja etuudet peritään kunnalle kun lapsi on sijoitettuna. Vanhemmille määrätään elatussopimukset tai asiakasmaksut. Lapselle kertyy itsenäistymisvaroja sijoituksen aikana.Sijoitettu lapsi saa käyttövaroja sijoituspaikasta.

 

Laitospalvelu

Lastensuojelulaitoksia (eli laitospalvelua lastensuojelussa) ovat lastenkodit, koulukodit ja muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. Muita lastensuojelulaitoksia ovat esimerkiksi vastaanottokodit ja nuorisokodit. 

Lastensuojelulaitoksia ylläpitävät lähinnä valtio, kunnat ja yksityiset yhteisöt.

Perhehoito on lapsen pysyväisluontoisessa sijoituksessa ensisijainen ratkaisu. Se ei kuitenkaan aina ole mahdollista, esimerkiksi, jos lapsen oireilu on erityisen haastavaa. Laitoshoito on usein paras ratkaisu, kun lapsen tilanne edellyttää erityistä ammatillista osaamista. 

Hyvin järjestettyä laitoshoitoa voidaan usein pitää parhaana ratkaisuna sijaishuollon järjestämiseksi myös silloin, kun lapsen sijoitus on väliaikainen. Tällöin laitoshoidossa pyritään myös työskentelemään kiinteästi lapsen vanhempien kanssa ja mahdollistamaan tiivis yhteydenpito lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Laitoshoito on usein tarkoituksenmukaisin ratkaisu myös sijaishuollon tarpeessa olevalle murrosikäiselle lapselle.

 

Perhehoito

Perhehoidolla tarkoitetaan hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi.

Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään.
Perhehoitoa voidaan käyttää huostaanotettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi tai kun lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimena. Perhehoitoa toteutetaan myös lastensuojelulain mukaisena jälkihuoltona.

 

Perhekuntoutus

Lastensuojelun avohuollon tukitoimena voidaan järjestää myös perhekuntoutusta. 

Kuntouttava sijoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa tai päihdehuollon hoitolaitoksessa, jossa on mahdollisuus monipuolisiin perhekuntoutuspalveluihin. Koko perheen sijoittaminen perhehoitoon on myös mahdollista. Perhekuntoutusta voidaan antaa myös raskaana olevalle päihteitä käyttävälle naiselle syntyvän lapsen terveyden turvaamiseksi. Sijoitus hoitoon ja kuntoutukseen perustuu vapaaehtoisuuteen.

Perhekuntoutusta on tarjolla laitoksessa tapahtuvana ympärivuorokautisena ja päivämuotoisena kuntoutuksena. Lisäksi on tarjolla laitoksen yhteydessä olevia perheasuntoja, joihin perheille tarjottiin tehostettua tukea. Perhekuntoutus tapahtuu laitosympäristössä, joka erottaa sen asiakkaan kotona tapahtuvasta perhetyöstä.

Perhekuntoutus työmuotona soveltuu hyvin osaksi lastensuojelun avohuollon työskentelyä sekä huostaanoton lakkautustyöskentelyä. Sen on käytännössä todettu olevan tehokas apu myös tilanteissa, joissa on olemassa kodinulkopuolisen sijoituksen riski, mutta perhe on motivoitunut perhekuntoutukseen ja perhekuntoutusta on oikea-aikaisesti mahdollista perheelle tarjota.

Perhekuntoutuksessa tarjotaan kuntouttavaa toimintaa koko perheelle suunnitellusti ja tavoitteellisesti. Sen tavoitteena on lasten kasvuolosuhteiden turvaaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen tukeminen erilaisin toiminnallisin menetelmin, arjen taitojen harjoittelu ja säännöllisen päivärytmin vakiinnuttaminen ovat koko perheen kuntoutuksen kulmakiviä.

Perhekuntoutusta käytetään myös kun pyritään lapsen huostaanotto lopettamaan.

 

Sosiaaliohjaus ja sosiaalityö

Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tavoitteena on yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vahvistamalla elämänhallintaa ja toimintakykyä. Sosiaaliohjaajan tehtäväalueisiin kuuluvat erityisesti

- palvelutarpeen arviointi yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa
- perhetyö ja
- avohuollon tukitoimien sekä jälkihuollon toteuttaminen asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Kittilässä lastensuojelun sosiaaliohjaajia ovat Janita Koskela ja Annika Aartola.

Sosiaalityöllä tarkoitetaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta. Sosiaalityö on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä.

Sosiaalityöntekijän erityisiin velvollisuuksiin kuuluu vastaaminen sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta sekä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalisen tuen ja palvelujen tarpeeseen vastaavasta sosiaalityön asiakas- ja asiantuntijatyöstä, sekä sen vaikutusten seurannasta ja arvioinnista.

Lastensuojelussa sosiaalityöntekijän tehtäviä määrittää sosiaalihuoltolain lisäksi lastensuojelulaki. Lastensuojelulain mukaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän keskeisenä tehtävänä on toteuttaa lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua tekemällä asiakassuunnitelma, järjestämällä avohuollon tukitoimia sekä tarvittaessa tekemällä kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä siihen liittyvä sijais- ja jälkihuolto. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi sosiaalityöntekijä koordinoi lapsen ja perheen asiakkuuden kokonaisuutta, tekee rakenteellista sosiaalityötä sekä kehittää omaa työtään.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi lapsen huostaanoton tarvetta sekä valmistelee johtavalle viranhaltijalle lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevan päätöksen. Hän arvioi myös huostassapidon jatkamisen edellytyksiä asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä tai muista syistä johtuen sekä valmistelee mahdollista huostassapidon lopettamista koskevan päätöksen.
Lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijän tulee huolehtia, että lapsi saa tavata henkilökohtaisesti omaa sosiaalityöntekijäänsä tai muuta lastensuojelun työntekijää muiden läsnä olematta ja keskustella häntä itseään ja sijaishuollon toteuttamista koskevista asioista.

Sijaishuollossa olevan lapsen osalta sosiaalityöntekijä päättää useista rajoitustoimenpiteistä. Näitä ovat yhteydenpidon rajoittaminen, lyhytaikaisen laitoksen johtajan tekemän yhteydenpidon rajoittamista koskevan päätöksen jatkaminen ja erityisen huolenpidon lopettaminen.

Lisäksi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee erityisen huolenpidon aloittamista ja jatkamista koskevan päätöksen johtavalle viranhaltijalle. Hän myös päättää lähetysten ja viestien toimittamatta tai luovuttamatta jättämisestä sijaishuollossa olevalle lapselle ja liikkumisvapauden rajoittamisesta 8-30 vrk osalta. Liikkumisvapauden rajoittamisesta päättää sen laitoksen johtaja, jossa lapsi on sijoitettuna, kun rajoittaminen kestää yhteensä 7 vuorokautta.

Kittilässä lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ovat Anri Tiri  (johtava viranhaltija, vastaava sosiaalityöntekijä), Ann-Mari Viitamäki ja Eve Lääts.

 

Sosiaalipäivystys

Lasten ja aikuisten kiireellisessä avuntarpeessa  (esim. lastensuojelullinen hätä, aikuinen tai vanhus heitteillä ) voi soittaa klo 16  jälkeen
numeroon 040 7266 965 joka on sosiaalipäivystyksen ensiarvion numero. Tilannearvion jälkeen sosiaalipäivystys soittaa tarvittaessa alueesi takapäivystäjälle joka on sosiaalityöntekijä.

Virka-aikainen (klo 8-16) sosiaalipäivystys lasten ja aikuisten asioissa toimii Kittilän kunnassa numerossa 040 482 5898, mikäli sosiaalityöntekijöiden virkanumerot eivät vastaa.

Sosiaalipäivystys hoitaa oman tilannearviointinsa pohjalta kiireellisiä lastensuojelutapauksia sekä aikuissosiaalityön asioita. Asia hoidetaan yhdessä päivystysasiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa.

Päivystäjät pyytävät tarvittaessa virka-apua poliisilta.

Tarvittaessa päivystysasian käsittely jatkuu virka-aikana lastensuojelutarpeen arviointiprosessina.

Sosiaalipäivystyksen lakiperuste: Sosiaalihuoltolaki  30.12.2014/1301 12 § ja 57§

 

 

Tehostettu perhetyö

Tehostettu perhetyö on intensiivistä, usein perheen kriisitilanteeseen liittyvää tukea, jonka yhtenä elementtinä voidaan pitää myös kontrollia. Tehostettu perhetyö tulee järjestää monialaisena, mikäli perheen tuen tarve tätä edellyttää. Tarvittaessa tukea tulee olla perheen kanssa ympäri vuorokauden. 

Perheet, jotka ohjautuvat tehostetun perhetyön piiriin, ovat yleensä haastavassa tilanteessa ja tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta. Tukimuotoa voidaan käyttää esimerkiksi huostaanoton tarpeen ehkäisemiseksi, mikä osaltaan kuvastaa toiminnan intensiteettiä. 

Vaikka lastensuojelu voi velvoittaa perheen osallistumaan perhetyöhön, on työskentelyn lähtökohtana aina yhteistyö. Tehostetun perhetyön onnistumisen keskeinen edellytys on, että perhe tunnistaa muutostarpeet ja on motivoitunut työskentelemään ongelmiensa korjaamiseksi. Tehostetun perhetyön aloittamisesta, jakson pituudesta, seurannasta ja arvioinnista päätetään yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja perheen kanssa. 

 

Tuettu asuminen

Tuettua asumista järjestetään  itsenäisen asumisen tueksi tai siirtymävaiheen mahdollistamiseen sosiaaliohjauksen tai muiden sosiaalipalvelujen keinoin. Joissakin tilanteissa on tarkoituksenmukaista tukea alle 18-vuotiaan lapsen itsenäistä asumista. Itsenäisen asumisen tukeminen voi tarkoittaa esimerkiksi välivuokrausasuntoa, apua asunnon hakemisessa, tuetun asumisen järjestämistä, vuokravakuuden maksamista, asumisohjaajan palveluja tai tukihenkilöä.

Tukea asumiseen voivat tarvita avohuollon asiakkaiden ja jälkihuoltonuorten lisäksi myös sellaiset täysi-ikäiset nuoret, jotka ovat olleet lastensuojelun asiakkaana tai jonka perheessä on ollut tarvetta avohuollon tukitoimille.

Tuettu asuminen on yleensä välivaihe ennen huostaanoton loppumista tai se kuuluu osana nuoren jälkihuoltoon tarvittaessa 25 vuotiaaksi saakka.

 

Tukisuhdetoiminta

Tukihenkilön tai -perheen järjestäminen perustuu palvelutarpeeseen ja asiakassuunnitelmaan. Lisäksi on tärkeää tehdä selkeä sopimus ja suunnitelma tukisuhteen tavoitteista, tiiviydestä ja kestosta. Suunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja tukihenkilön tai -perheen kanssa ja se tarkistetaan sovituin määräajoin.

Tukihenkilötoiminnassa tuettava ja tukihenkilö tapaavat tuettavan omassa elinympäristössä yhteisen tekemisen tai harrastuksen merkeissä. Yhteydenpidon säännöllisyys ja kesto määrittyvät tuettavan tarpeiden perusteella. Tukihenkilötoiminta voi olla vapaaehtoistyötä tai ammatillista toimintaa. Ammatillinen tukihenkilö on esimerkiksi sosiaali-, terveys-, kasvatus-, opetus-, taide-, liikunta-alan tai nuorisotyön ammattilainen, jolla on kokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä.

Vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi sopii luotettava ja turvallinen aikuinen, joka haluaa toimia tukihenkilönä. Tukihenkilöllä on oltava riittävän tasapainoinen elämäntilanne, tarpeeksi aikaa tukihenkilötoiminnalle sekä motivaationa vilpitön halu toimia maallikkoauttajana.

Tukiperhetoiminnassa tuettava osallistuu normaaliin arkielämään tukiperheessä ja yöpyy tukiperheen luona esimerkiksi viikonloppuisin tai sovittaessa pidempään, kuten loman aikana. Tukiperhe on tavallinen perhe, jolla on 

- aikaa ja tilaa vieraalle lapselle
- kykyä ja halua vastata lapsen ja perheen tarpeisiin, joskus vaativiinkin tilanteisiin
- kykyä toimia yhteistyössä lapsen perheen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa
- kykyä kohdata ja suvaita erilaisuutta
- myönteisyyttä ja avoimuutta
- joustavuutta ja sitoutuneisuutta.

0−3-vuotiaiden lasten tukiperheeltä odotetaan hoitoapua, mutta usein myös tukea vanhemmuuteen ja lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistumiseen. Tukiperheen palveluja voi joskus olla perusteltua tarjota koko perheelle tai lapselle yhdessä vanhemman kanssa. 

Tukiperhetoiminta voidaan kiinnittää myös esimerkiksi nuoren itsenäistymiseen ja asumisharjoitteluun..

 

Vertaistukitoiminta

Huostaanotettujen lasten vanhempien vertaistukitoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia. Toiminta voi olla yksi vastaus lastensuojelulain edellyttämään huostaanotettujen lasten vanhemmille järjestettävään tukeen. Ohjattu ryhmätoiminta tarjoaa mahdollisuuden vanhemmille jakaa tuntemuksiaan ja keskustella kokemuksistaan muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Myös sijoitetuille lapsille on vertaistukiryhmiä. Sosiaalihuoltolain mukaan erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai hänen perheelleen voidaan järjestää vertaisryhmätoimintaa.

Tuki- ja sijaisperheille on omaa vertaisryhmätoimintaa ja koulutusta sekä virkistyspäiviä.

Kittilän lastensuojelu järjestää tarvittaessa vertaistukitoimintaa. Suomessa on lisäksi paljon vertaisryhmätoimintaa harjoittavia yhdistyksiä.