Päihdehuolto

Apua aikuiselle terveydenhuollosta:

Tarvitsetko apua oman alkoholinkäytön hallintaan? Tai läheisesi? Ongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan hakea reilusti apua.

 

Terveyskeskuksen aikuistiimin terveydenhoitajat
• Terveydenhoitaja Anne Vierelä, puh. 040 525 5295
• Terveydenhoitaja Merja Piekkari, puh. 040 137 2422

 

Perhetiimin terveydenhoitajat

• Terveydenhoitaja Marja Rauhala, puh. 040 525 5296
• Terveydenhoitaja Saija Jauhojärvi, puh. 040 716 0248
• Terveydenhoitaja Eija Takalokastari, puh. 040 525 5294

 

Koulutiimin terveydenhoitajat

• Terveydenhoitaja Heli Harju, puh. 040 673 5324
• Terveydenhoitaja Minna Kantola, puh. 040 825 6677

 

Sosiaali- ja terveystoimisto

• Aikuisosiaalityöntekijä Eve Lääts p. 040 589 4579
• Päihde-ja mielenterveystyöntekijä Veli-Matti Virtanen. p. 040 687 4421, huom. sähköposti muotoa v-m.virtanen@kittila.fi

. lisätietoja alla

 

Mielenterveystoimisto

• Sairaanhoitaja Anne Jylhä, puhelinaika ma-to 12–13, puhelin 040 708 4693
• Sairaanhoitaja Noora Tolonen, puhelin 040 708 4692 (poissa 15.11.2021-8.5.2022)
• Sairaanhoitaja Anniina Jokitalo, puhelin 0400883946 (tavoitettavissa ma-to)

 

Kittilän terveyskeskus (mm.katkaisuhoito)
• päivystysvastaanotto ja ajanvaraus, puh. 0400 356 498, iltaisin ja viikonloppuisin myös 016 510 0200

 

Apua lapselle tai nuorelle

Ensisijaisesti apua päihdeperheen lapselle voi hakea kunnan sosiaali- ja terveystoimesta ottamalla yhteyttä oman kunnan terveyskeskukseen oman alueen terveydenhoitajaan, kouluterveydenhuoltoon, sosiaalitoimistoon tai mielenterveystoimistoon.

Edellä mainittujen lisäksi voit myös kertoa nuorelle seuraavista nettisivuista.

www.varjomaailma.fi
www.mll.fi/nuortennetti
www.lastenseurassa.fi

 

Päihdehuolto sosiaalihuollossa

Yhteyshenkilöt sosiaalipalveluissa:

Vastaava sosiaalityöntekijä Anri Tiri, puhelin 0400 139 684

Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä Eve Lääts,  puhelin 040 589 4579

Sosiaaliohjaaja-perhetyöntekijä Janita Koskela, puhelin 040 179 4064

Päivätoiminnan ohjaaja-perhetyöntekijä Sanna Huilaja, puhelin 040 179 4063

Päihde-ja mielenterveystyöntekijä Veli-Matti Virtanen puhelin, 040 687 44 21

Sosiaalipäivystyksen palveluntuottajat ovat Rovaniemen kaupunki ja Tunturi-Lapin kunnat (Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio ja Pello)

 

Asian vireillepano ja etenemisprosessi

Sosiaalihuollossa tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa Päihdetyöllä vähennetään ja poistetaan päihteisiin liittyviä hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä sekä tuetaan päihteettömyyttä. Päihdetyössä lähtökohtana on muodostaa saumaton palvelukokonaisuus tarvittaessa yhdessä mielenterveystyön kanssa. Päihdetyössä sosiaali- ja terveydenhuolto toimii yhdessä.

 

Sosiaalihuollon päihdetyöhön kuuluu:

1) ohjaus ja neuvonta

2) päihteiden ongelmakäyttäjille, heidän omaisilleen ja muille läheisilleen suunnatut sosiaalihuollon erityispalvelut: sosiaaliohjaus, sosiaalityö, sosiaalinen kuntoutus, päivätoiminta (VPL 8 § ja 8 b §), laitospalvelut, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen sekä tilapäinen asuminen.

3) muut 14 §:n mukaiset päihteettömyyttä tukevat tai päihteiden ongelmakäytön vuoksi tarvittavat sosiaalipalvelut.

Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut.

Sosiaalityöntekijään voi olla yhteydessä kuka tahansa yksityinen henkilö, joka on huolissaan henkilön päihteiden käytöstä. Sosiaalihuoltoasia tulee vireille hakemuksesta tai kun kunnan sosiaalihuollon työntekijä on muutoin tehtävissään saanut tietää mahdollisesti sosiaalipalvelujen tarpeessa olevasta henkilöstä. Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori taikka sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, työ- ja elinkeinoviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin.

Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä.

Kiireellisissä virka-ajan ulkopuolisissa sosiaalihuollon asioissa soitetaan Rovaniemen sosiaalipäivystykseen tai hätänumeroon 112, joka tarvittaessa ohjaa puhelut sosiaalipäivystykseen.

Päihdehuollon asian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.  Arvion sosiaalihuoltolain mukaisten päihdehuollon palvelujen ja tukitoimien tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Henkilön kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi.

Jos henkilö on palvelutarpeen selvityksen perusteella sosiaalihuollon päihdepalvelujen tarpeessa, asiakkuus alkaa. Ellei tarvetta ole, aikuinen henkilö ja/tai perhe ohjataan tarvittaessa muun tuen piiriin. Jos aikuinen henkilö tarvitsee päihdehuollon apua, tehdään hänelle asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelma luo perustan yhteistyölle asiakkaan hyväksi. Sen tekee henkilön asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä henkilön, sekä tämän perheen /läheisten kanssa, jos henkilö näin halua ja toivo. Suunnitelman tekoon osallistuu tarvittaessa myös muut tahot. Suunnitelmassa kuvataan aikuisen henkilön palvelujen ja tuen tarve sekä olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan. Päihdehuollon asiakkuutta johtaa sosiaalityöntekijä asiakkaan kanssa.

Päihdehuollon tarjoama apu on valikoima monenlaisia avun ja tuen muotoja. Ensisijaiset ovat avohuollon tukitoimet: sosiaaliohjaus- ja neuvonta, sosiaalityö, päihdehuollon terveydenhuollon avopalvelut, sosiaalihuollon sosiaalinen kuntoutus, kotiin annettava tuki. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea henkilön myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa päihteettömyyttä. Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia palveluasumista, tehostettua palveluasumista ja laitospalveluja nähden. Avohuollon tukitoimien on kuitenkin oltava henkilön edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä. Avohuollon tukitoimet voivat olla esimerkiksi ongelmatilanteen selvittämistä, tavoitteellista ja suunnitelmallista sosiaaliohjausta, henkilön asumisen ja toimeentulon turvaamista, henkilön harrastusten tai opiskelun tukemista, kuntoutumista tukevien hoito- ja terapiapalvelujen järjestämistä. Tukimuodot suunnitellaan tukemaan henkilöä (ja perhettä) parhaalla mahdollisella tavalla.

Mikäli henkilö ei pysty suunnittelemaan toteutumiseen ja hänen asuminen on uhattu, voidaan hänestä tehdä ilmoitus Digi- ja Väestövirastolle kuin edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä ja hakema edunvalvoja turvaamaan hänen etunsa. Henkilön hakemuksesta voidaan aloittaa välitystilin asiakkuus turvamaan asumista, ruokahuoltoa sekä lääkitystä.

Jos avohuollon tukitoimet eivät ole henkilön kannalta tarkoituksenmukaisia, mahdollisia tai riittäviä, henkilö sijoitetaan hänen suostumuksella palveluasumiseen, tehostettuun palveluasumiseen tai järjestetään laitoshoito kodin ulkopuolella.

Sosiaalihuollon palvelujen määräaikoja seurataan ja valvotaan Kittilän sosiaalipalveluissa vastaavan sosiaalityöntekijän ja perusturvajohtajan toimesta joka toinen kuukausi. Lisäksi valvojana toimii Aluehallintovirasto. Sosiaalihuollon päihdehuollon tilastoja kerää valtakunnallisesti joka vuosi myös THL.

 

Päihdehuollon sosiaalipalvelut:

Päihdehuollon sosiaalipalveluihin kuuluu laitospalvelu, palveluasuminen, sosiaalinen kuntoutus, sosiaaliohjaus, sosiaalipäivystys, sosiaalityö, tehostettu palveluasuminen, tilapäinen asuminen.

 

Laitospalvelu

Sosiaalihuollon laitospalveluilla tarkoitetaan hoidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Laitospalveluja voidaan järjestää lyhytaikaisesti tai jatkuvasti, päivisin, öisin tai ympärivuorokautisesti. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoksessa vain, jos se on henkilön terveyden tai turvallisuuden kannalta perusteltua, taikka siihen on muu laissa erikseen säädetty peruste.

Laitospalveluja toteutettaessa henkilölle on järjestettävä hänen yksilöllisten tarpeidensa mukainen kuntoutus, hoito ja huolenpito. Hänelle on lisäksi pyrittävä järjestämään turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää kuntoutumista, omatoimisuutta ja toimintakykyä.

 

Palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, tilapäinen asuminen

Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua.

Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla.

Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista.

Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti.

Asumispalveluja toteutettaessa on huolehdittava siitä, että henkilön yksityisyyttä ja oikeutta osallistumiseen kunnioitetaan ja hän saa tarpeenmukaiset kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut.

 

Sosiaalinen kuntoutus

Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu:

1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen;

2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen;

3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan;

4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin;

5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet.

Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä.

Kittilässä päihdehuollon sosiaalista kuntoutusta tuotetaan omana palveluna mm. Päivätoiminta Katajassa. Nuorille suunnattua päihdehuollon sosiaalista kuntoutusta tuottaa mm. Kittilän Työpaja

 

Sosiaaliohjaus ja sosiaalityö

Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tavoitteena on yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vahvistamalla elämänhallintaa ja toimintakykyä. Sosiaaliohjaajan tehtäväalueisiin kuuluvat erityisesti

palvelutarpeen arviointi yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa
sosiaaliohjaus
avohuollon tukitoimien sekä sosiaalisen kuntoutuksen toteuttaminen asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Kittilässä päihdehuollon sosiaaliohjaajana toimii päivätoiminnan ohjaaja-perhetyöntekijä Annika Aartola sekä perhetyöntekijä-sosiaaliohjaaja Janita Koskela.

Sosiaalityöllä tarkoitetaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta. Sosiaalityö on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä.

Sosiaalityöntekijän erityisiin velvollisuuksiin kuuluu vastaaminen sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta sekä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalisen tuen ja palvelujen tarpeeseen vastaavasta sosiaalityön asiakas- ja asiantuntijatyöstä, sekä sen vaikutusten seurannasta ja arvioinnista.

Päihdehuollossa sosiaalityöntekijän tehtäviä määrittää sosiaalihuoltolaki sekä päihdehuoltolaki. Henkilön vastaavan sosiaalityöntekijän keskeisenä tehtävänä on toteuttaa henkilön päihdehuoltoa tekemällä asiakassuunnitelma, järjestämällä avohuollon tukitoimia sekä tarvittaessa hankkimalla ostopalveluja, jos niitä ei voi järjestää omana tuotannolla. Sosiaalityöntekijä koordinoi henkilön (ja perheen) asiakkuuden kokonaisuutta, tekee rakenteellista sosiaalityötä sekä kehittää omaa työtään.

Henkilön asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi henkilön palvelujen tarvetta sekä valmistelee päätökset tarvittavista palveluista. Hän arvioi myös palvelujen jatkamisen edellytyksiä asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä tai muista syistä johtuen sekä valmistelee mahdollista palvelujen lopettamista koskevan päätöksen.
Henkilön asioista vastaavaa sosiaalityöntekijän tulee huolehtia, että henkilö saa tavata henkilökohtaisesti omaa sosiaalityöntekijäänsä tai muuta päihdehuollon työntekijää muiden läsnä olematta ja keskustella häntä itseään ja palvelujen toteuttamista koskevista asioista.

Kittilässä päihdehuollon sosiaalityöntekijöitä ovat Anri Tiri (johtava viranhaltija,vastaava sosiaalityöntekijä), Ann-Mari Viitamäki (lastensuojelu ja perhetyö) ja EveL Lääts (aikuissosiaalityö)

 

Sosiaalipäivystys

Lasten ja aikuisten kiirellisessä avuntarpeessa  (esim. lastensuojelullinen hätä, aikuinen tai vanhus heitteillä ) voi soittaa klo 16  jälkeen numeroon 040 7266 965 joka on sosiaalipäivystyksen ensiarvion numero. Tilannearvion jälkeen sosiaalipäivystys soittaa tarvittaessa alueesi takapäivystäjälle joka on sosiaalityöntekijä.

Virka-aikainen (klo 8-16) sosiaalipäivystys lasten ja aikuisten asioissa toimii Kittilän kunnassa numerossa 040 482 5898, mikäli sosiaalityöntekijöiden virkanumerot ei vastaa.

Sosiaalipäivystys hoitaa oman tilannearviointinsa pohjalta kiireellisiä lastensuojelutapauksia sekä aikuissosiaalityön asioita. Asia hoidetaan yhdessä päivystysasiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa.

Päivystäjät pyytävät tarvittaessa virka-apua poliisilta.

Tarvittaessa päivystysasian käsittely jatkuu virka-aikana lastensuojelutarpeen arviointiprosessina.

Sosiaalipäivystyksen lakiperuste Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 12 ja 57 §.