Perheoikeus

Perheoikeudelliset palvelut

Perheoikeudelliset palvelut järjestetään seudullisena palveluna yhteistyössä Tunturi-Lapin kuntien (Kolari, Kittilä, Muonio ja Enontekiö) ja Pellon kunnan kanssa. 

Palvelut sisältävät isyyden ja äitiyden selvittämisen, elatussopimusten laatimisen sekä lapsen asumista, huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat sopimukset ja olosuhdeselvitykset. Tarvittaessa lastenvalvojalla on työpari asiakkaan kotikunnasta. 

Tapaamiset voidaan järjestää etäyhteydellä tai asiakkaan kotikunnan sosiaalipalveluiden toimipaikassa.

Yhteyshenkilö: Lastenvalvoja Raija Kumpula, puhelin 040 660 6682

 

 

Toiminta-ajatus

Perheoikeudelliset palvelut sisältävät seuraavat sosiaalipalvelut: adoptioneuvonta, isyyden ja äitiyden selvittäminen, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen, lapsen elatuksen turvaaminen, perheasioiden sovittelu ja puolison elatuksen turvaaminen.

 

Perheoikeudellisia palveluita tarjotaan lapsiperheille hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukemiseksi perheen muutostilanteissa. Palveluilla pyritään turvaamaan lapsen hyvinvointi ja tasapainoinen kehitys tarjoamalla apua lasta koskevien sopimusten ja selvitysten laatimisessa ja soveltuvin osin toimenpanossa. Toiminta perustuu isyyslakiin (11/2015), äitiyslakiin (253/2018) lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983), lakiin lapsen elatuksesta (70471975), elatustukilakiin (580/2008), sosiaalihuoltolakiin (1301/2014), avioliittolakiin (234/1929), adoptiolakiin (22/2012) ja lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).

 

Perheoikeudellisten palveluiden toteutusta ohjaavat työntekijän puolueettomuus suhteessa vanhempiin, asiakkaan osallisuuden tukeminen ja lapsen edun toteutuminen. Palvelun tulee olla laadukasta ja turvallista sekä palvelun saajille, että työntekijälle.

 

Isyysasioissa on määritelty yhteistyö äitiysneuvolan kanssa. Äitiysneuvolan työntekijä, isyyden/äitiyden tunnustamisen vastaanottanut työntekijän vahvistaa tunnustamisen vastaanottamisen allekirjoituksellaan ja toimittaa lomakkeen heti lastenvalvojalle.  Tuomioistuimelle tehtäviin selvityksiin ja lausuntoihin liittyen työntekijällä on laaja tiedonsaantioikeus muilta viranomaisilta. Tiedot pyydetään kirjallisesti. Perheasioiden sovittelussa lastenvalvojan työpari valikoituu perheen tilanteen mukaan. Lastenvalvojan tulee tuntea toiminta-alueen palvelut, jotta hän voi ohjata asiakkaat tarvittaessa oikean palvelun piiriin.

 

Adoptioneuvonta  

Lapsen adoptio edellyttää adoptioneuvontaa. Adoptiota harkitseva on ensin yhteydessä kunnan vastaavaan sosiaalityöntekijään, joka vastaa adoptioneuvontaa varten annettavasta perheen olosuhdelausunnosta ja päättää maksusitoumuksen antamisesta adoptioneuvontaan.  Adoptioneuvonnassa arvioidaan hakijoiden edellytyksiä ja valmiuksia adoptiovanhemmuuteen yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa. Saatuaan neuvontaa ja asiakirjojen valmistuttua adoptoitua lasta toivovat henkilöt hakevat lupaa kotimaiseen tai kansainväliseen adoptioon. Lupahakemus käsitellään Adoptiolautakunnan lupajaostossa (Valvirassa).  Adoptioneuvontaan kuuluu myös adoptoidun lapsen sijoituksen onnistumisen tukeminen. Sosiaalityöntekijät tekevät adoption vahvistamisen jälkeen tuen tarpeen arvioinnin ja ovat tarvittaessa adoptioperheen tukena uudessa elämäntilanteessa. Adoptioneuvontapalvelu ostetaan Pelastakaa Lapset ry:n Pohjois-Suomen aluetoimistolta os. Isokatu 47, 90100 Oulu, puh. 010 843 5120.

 

Isyyden ja äitiyden selvittäminen

Isyys tai äitiys on mahdollista tunnustaa äitiysneuvolassa raskauden aikana. Äitiysneuvolasta lähetetään isyyden/äitiyden tunnustamislomake lastenvalvojalle välittömästi tunnustamisen jälkeen. Lastenvalvoja jatkaa isyyden/äitiyden selvittämisprosessia saatuaan tiedon lapsen syntymästä digi- ja väestövirastosta. Mikäli isyyttä/äitiyttä ei ole tunnustettu ennen lapsen syntymää, lastenvalvoja aloittaa selvittämisen lapsen syntymän jälkeen lähettämällä lapsen äidille kutsukirjeen ja pyytämällä äidin tapaamiseen isyyden/äitiyden selvittämistä varten. Tarvittaessa asianosaisista otetaan dna-näytteet ja ne lähetetään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle tutkittavaksi. Kun isyys/äitiys on selvitetty ja tunnustettu ja lapsen syntymästä on kulunut vähintään 30 päivää, lastenvalvoja lähettää asiakirjat Digi- ja väestövirastoon isyyden/äitiyden vahvistamista varten. Isyyden tai äitiyden vahvistamisella syntyy vanhemman ja lapsen välille oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde, joka merkitään väestörekisteritiedostoon. Samalla lapsi saa oikeuden elatukseen, perintöön ja mahdolliseen perhe-eläkkeeseen.

 

Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen sekä tapaamisten valvonta

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista. Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa, hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset.

 

Jos lapsen äiti ja isä ovat avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, he ovat yhdessä lapsen huoltajia. Jos he eivät ole avioliitossa keskenään, lapsen isyys on vahvistettava ennen kuin isän huoltajuus voidaan vahvistaa. Vanhemmat voivat sopia, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle tai huoltajat voivat sopia keskenään huoltajan tehtävien jaosta. Voidaan sopia myös siitä, että vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja, on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja. Lapsen huolto voidaan uskoa vanhempien tai toisen vanhemman ohella myös muulle henkilölle, esim. isovanhemmalle, jos lapsi asuu tämän luona. Myös tiedonsaantioikeudesta voidaan sopia muun henkilön suhteen, esim. että vanhemman uusi puoliso voi saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja.

 

Lapsen asumisesta voidaan sopia, että lapsi asuu toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä tai lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona (vuoroasuminen). Vanhemmat voivat sopia myös kolmannen henkilön (esim. oheishuoltajana toimivan isovanhemman) kanssa, että lapsi asuu hänen luonaan tai vuorotellen hänen ja vanhemman luona.

 

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman luona tai tavata tätä muualla taikka pitää tähän yhteyttä muulla tavoin. Tarvittaessa, perustellusta syystä vanhemmat voivat sopia lapsen ja tapaavan vanhemman tapaamisista tuettuina tai valvottuina tai että vaihdot tapahtuvat valvotusti. Valvotuissa vaihdoissa valvoja huolehtii, että lapsi siirtyy vanhemmalta toiselle niin, etteivät vanhemmat kohtaa toisiaan ja varsinainen tapaaminen tapahtuu normaalisti tapaavan vanhemman kotioloissa. Valvojan tehtävänä on varmistaa turvallinen ja rauhallinen vaihto niin, ettei lapsi joudu vanhempien välisten ristiriitojen keskelle. Tuetuissa tapaamisissa valvoja on käytettävissä tapaamisen ajan ja tukee lasta ja vanhempaa tarpeen mukaan. Valvojan ei kuitenkaan tarvitse olla jatkuvasti samassa tilassa lapsen ja vanhemman kanssa. Hän huolehtii tapaamisen alkamisesta ja päättymisestä ja seuraa tapaamisen kulkua. Valvojan tehtävänä on myös tukea lapsen ja vanhemman suhdetta sekä auttaa käytännön asioissa ja lapsen hoidossa. Valvottu tapaaminen on viimesijaisin järjestely. Siinä valvonta on intensiivisempää, koska valvoja on koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja vanhempaan. Valvonnan kohteena on myös vanhemman ja lapsen välinen puhe. Valvonta mahdollistaa turvallisen tapaamisen silloin, kun tapaamiseen liittyy jokin lapsen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista kehitystä uhkaava tekijä. Tuetut ja valvotut vaihdot ja tapaamiset voidaan järjestää kunnan omana toimintana tai ostopalveluna Lapin ensi- ja turvakodilta. Maksusitoumuksesta päättää kunnan sosiaalityöntekijä.

 

Vanhemmat voivat pyytää neuvotteluapua lastenvalvojalta päästäkseen sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta toisen vanhemman kanssa. Vanhemmat voivat pyytää lastenvalvojaa keskustelemaan myös lapsen kanssa tämän mielipiteestä liittyen lasta itseään koskeviin tapaamis- ja asumisjärjestelyihin. Neuvotteluja voidaan käydä toimistotapaamisilla tai etäyhteydellä, lapsen osalta myös kotikäynnit ovat mahdollisia. Lastenvalvoja vahvistaa lasta koskevat, lapsen edun mukaiset sopimukset lainvoimaisiksi.

Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sopimukseen lasta koskevista asiasta, he voivat viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asiaa voidaan sovitella tuomarijohtoisesti tai tuomioistuin voi pyytää lapsen kotikunnalta olosuhdeselvityksen päätöksenteon tueksi. Selvityksen laatii lastenvalvoja yhdessä toisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa. Selvityksen tekemiseksi tavataan vanhempia ja lapsia yhdessä ja erikseen. Mikäli lasta koskevan päätöksen tai vahvistetun sopimuksen toimeenpano ei toteudu, tuomioistuin pyytää lapsen kotikunnalta täytäntöönpanosovittelua, jonka toteuttaa lastenvalvoja. Tavoitteena on, että asianosaiset saataisiin noudattamaan vapaaehtoisesti päätöstä tai sopimusta.

 

Lapsen elatuksen turvaaminen

Erotilanteessa tulee varmistaa lapsen elatuksen jatkuminen, jolloin lapsi edustajanaan lähivanhempi on oikeutettu saamaan elatusapua muualla asuvalta vanhemmaltaan eli elatusvelvolliselta. Elatussopimuksen laatimiseksi vanhemmat ovat yhteydessä lastenvalvojaan, joka lähettää vanhemmille joko sähköisesti tai kirjeitse luettelon tiedoista, jotka vanhempien tulee toimittaa elatusapulaskelman tekoa varten. Lastenvalvoja valmistelee laskelman, joka osoittaa vanhempien elatuskyvyn, lapsen elatuksen tarpeen ja elatusavun määrän. Lastenvalvoja kutsuu vanhemmat neuvotteluun joko toimistotapaamiseen tai etäyhteydellä. Kun vanhemmat ovat sopineet lapsen elatuksesta ja sopimus on lapsen edun mukainen, vanhemmat tavataan toimistolla. Tapaamisessa käydään läpi sopimus ja tarvittaessa laskelma, vanhemmat allekirjoittavat sopimuksen ja lastenvalvoja vahvistaa sen. Lastenvalvojalla vahvistettu elatussopimus on lainvoimainen ja täytäntöönpanokelpoinen, jolloin maksun laiminlyönnin seurauksena elatusavun saaja voi hakea Kelalta elatustukea. Kelan elatustukeen on oikeus myös silloin, kun elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn takia. Lapsen elatuksen tarve tulee selvittää myös silloin, kun lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempien luona vähintään 40 %. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta keskinäisen elatuskyvyn mukaisesti myös vuoroasumisen ollessa kyseessä.

 

Perheasioiden sovittelu

Perheasioiden sovittelun tarkoituksena on antaa apua ja tukea silloin, kun perheessä esiintyy ristiriitoja. Sovittelu on tarkoitettu lapsiperheille, joissa vanhemmat miettivät eron mahdollisuutta tai perheille, joissa vanhemmat ovat jo eronneet ja perhe pyrkii sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Perheasioiden sovittelupalvelua tarjoaa lastenvalvoja tarvittaessa työparinaan toinen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen.

 

Puolison elatusavun turvaaminen

Puolisot voivat tehdä keskenään sopimuksen toiselle puolisolle suoritettavasta elatusavusta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti sekä esitettävä sen kunnan sosiaalilautakunnan (lastenvalvojalle) vahvistettavaksi, jossa puolisolla tai toisella heistä on asuinpaikka. Ennen sopimuksen vahvistamista on harkittava, voidaanko sopimusta pitää kohtuullisena ottaen huomioon puolison elatuksen tarve, toisen puolison maksukyky sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.

 

 

Ota yhteyttä