Työikäisten palvelut

Yhteyshenkilöt

Vastaava sosiaalityöntekijä Anri Tiri,  puhelin 0400 139 684
- palveluasuminen, sosiaalinen kuntoutus, sosiaalinen luototus, sosiaaliohjaus, sosiaalityö, asumispalvelut, tukisuhdetoiminta, turvakotipalvelu

Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä Eve Lääts, puhelin 040 5894579
- asiakkaan raha-asioiden hoitaminen, kuntouttava työtoiminta, palveluasuminen, päivätoiminta, sosiaalinen kuntoutus, sosiaaliohjaus, sosiaalityö, tilapäinen asuminen, tuettu asuminen

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä, puhelin 040 508 1295
- sosiaalityö, tukisuhdetoiminta, turvakotipalvelu

Avopalveluohjaaja Anja Keskitalo, puhelin 040 708 4691
- liikkumista tukeva palvelu, omaishoidon tuki, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta

Kotihoidon ohjaaja Leena Savikuja, puhelin 040 716 0245
- kotipalvelu, liikkumista tukeva palvelu, omaishoidon tuki, päivätoiminta

Etuuskäsittelijä Anne Korva, puhelin 0400 356429
- asiakkaan raha-asioiden hoitaminen, sosiaalinen luototus, toimeentulotuki

Sosiaaliohjaaja-perhetyöntekijä Janita Koskela p. 040 179 4064
- sosiaaliohjaus

Päivätoiminnan ohjaaja-perhetyöntekijä Annika Aartola, puhelin 040 179 4063
- päivätoiminta, sosiaalinen kuntoutus

Päivätoiminnan ohjaaja-päihdetyöntekijä Veli-Matti Virtanen, puhelin 040 687 4421
- päivätoiminta, sosiaalinen kuntoutus

 

Toiminta-ajatus

Työikäisten sosiaalipalveluilla edistetään asiakkaiden toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta.  Yhteyttä voi ottaa asioissa, jotka liittyvät esimerkiksi arjessa selviytymiseen, asumiseen, liikkumiseen, mielenterveyteen, päihteisiin, lähisuhdeväkivaltaan tai vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen.

Palvelut perustuvat sosiaalihuoltolakiin, vammaispalvelulakiin, lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta, lakiin omaishoidon tuesta, lakiin sosiaalisesta luototuksesta, toimeentulotukilakiin, kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin  ja kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin.

 

Asiakkaan raha-asioiden hoitaminen

Sosiaalipalvelu, jossa sosiaalihuollon palvelunjärjestäjä joko käyttää sovitusti sosiaalihuollon asiakkaan tuloja asiakkaan kulujen maksamiseen tai tallettaa alaikäisen asiakkaan tuloja tämän itsenäistymiseen liittyviä menoja varten. Asiakkaan kulujen maksamiseen liittyvässä palvelussa käytetään välitystiliä. Välitystiliä voidaan tarvita silloin, kun sosiaalihuollon asiakkaalla on jatkuvia talouden hallinnan vaikeuksia elämäntapojensa, sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi. Esimerkiksi eläke voidaan siirtää välitystilille käytettäväksi sosiaalihuollon asiakkaan menoihin ja asiakkaan käyttövaroiksi sosiaalihuollon ammattihenkilön valvonnassa. Asiakkuus perustuu aina asiakkaan omaan pyyntöön ja suostumukseen.

Alaikäisen asiakkaan tuloja puolestaan talletetaan itsenäistymisvaroiksi sijoituksen aikana. Tuloja ovat esimerkiksi etuudet ja korvaukset. Itsenäistymiseen liittyviä menoja ovat esimerkiksi asumismenot sekä koulutukseen ja muihin vastaaviin tarkoituksiin liittyvät menot.

 

Kotipalvelu

Kotipalvelu on kotiin annettava sosiaalipalvelu, jossa sosiaalihuollon asiakkaalle tai hänen perheelleen annetaan henkilökohtaista arjen käytännön toimiin liittyvää huolenpitoa tai apua kotona selviytymisen tukemiseksi. Kotipalveluun kuuluu asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalveluja voivat saada ikäihmiset, vammaiset ja sairaat tai henkilöt, joiden toimintakyky on muun syyn vuoksi alentunut.  Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan muun muassa ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.

 

Kotoutumisen edistäminen

Kotoutumisen edistämisen tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajien mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Maahanmuuttajalle tulee tarjota kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluita, kuten suomen tai ruotsin kielen opetusta sekä tietoa yhteiskunnasta, sen kulttuurista sekä työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksista erityisesti maassaolon alkuvaiheessa.

Tavoitteena on, että laissa säädetyillä toimenpiteillä ja palveluilla edistetään maahanmuuttajien mahdollisuutta saavuttaa muun väestön kanssa tasavertainen asema yhteiskunnassa sekä oikeuksien että velvollisuuksien osalta.

 

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on

- ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn
- vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä
- ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin

Kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa. Lain keskeisenä ajatuksena on tiivis yhteistyö kuntien ja työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) kesken.

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille henkilöille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Kyseessä on siis toissijainen palvelu TE-palveluihin nähden.

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen laativat asiakkaan kanssa.

Asiakkaalle suunnitellaan palvelukokonaisuus, joka kirjataan aktivointisuunnitelmaan. Suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan henkilökohtainen tilanne, joka määrittelee sen, mitä palveluita asiakkaalle palvelukokonaisuudessa tarjotaan.

Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea, ja jotka eivät työ- ja toimintakykynsä takia kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin.

Kuntouttava työtoimintaa järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisesti 1-4 päivänä viikossa 3-24 kuukauden ajan. Toiminnan on oltava tavoitteellista siten, että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin.

 

Liikkumista tukeva palvelu

Liikkumista tukevalla palvelulla a autetaan sosiaalihuollon asiakasta liikkumaan ja asioimaan kodin ulkopuolella silloin, kun hän ei kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä ja tarvitsee tukea asioimiseen tai muuhun jokapäiväiseen elämään kuuluvaan tarpeeseen Huom. Asiakkaalle voidaan antaa liikkumista tukevia palveluja alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella. Liikkumista tukevaa palvelua voidaan järjestää seuraavilla tavoilla tai niiden yhdistelmillä: julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoittelulla, saattajapalveluna ryhmäkuljetuksina, korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset tai muulla soveltuvalla tavalla. Saattajapalvelussa sosiaalihuollon asiakas saa avustajan mukaansa asioidessaan kodin ulkopuolella.

 

Lomanviettopalvelu

Sosiaalipalvelu, jossa sosiaalihuollon asiakkaalle tai hänen omaiselleen järjestetään mahdollisuus lomailla muualla kuin kotona tai osallistua retkelle tai leirille   Lomanviettopalvelua annetaan perhetilanteen, pitkäaikaisen sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella. Lomanviettopalvelu on yleensä kertaluonteista.

 

Omaishoidon tuki

Omaishoidon tuella tuetaan iäkkään, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hänelle läheisen henkilön työpanoksen avulla.  Palvelu on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. 

 

Palveluasuminen

Palveluasuminen on sosiaalipalvelu, jossa palvelunantaja järjestää sosiaalihuollon asiakkaalle palveluasunnon ja sinne asiakkaan tarvitsemaa hoitoa ja huolenpitoa sekä asumiseen liittyviä palveluja  Palveluasumiseen sisältyy asiakkaan tarvitsemat ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Palveluasumiseen tarkoitetun asunnon voi omistaa joko valtio, kunta, yritys, järjestö, säätiö tai henkilö, mutta myös jotkut edellä mainituista omistajista yhdessä (ns. sekaomistus). Asiakas voi asua joko omistus- tai vuokra-asunnossa. Sosiaalihuollon asiakas asuu palveluasumiseen tarkoitetussa asunnossa ympäri vuorokauden, mutta saa sinne sosiaalipalveluja joko osa- tai ympärivuorokautisesti. Jos palveluja annetaan asiakkaalle ympäri vuorokauden, palveluasumista kutsutaan tehostetuksi palveluasumiseksi. Kehitysvammaisille henkilöille annettavissa palveluissa palveluasumista kutsutaan usein ohjatuksi asumiseksi. Palveluasuminen on yksi sosiaalihuollossa annettavista asumispalveluista.

 

Päivätoiminta

Päivätoiminta on palvelu, jossa järjestetään sosiaalihuollon asiakkaan toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita edistävää ryhmämuotoista toimintaa kodin ulkopuolella . Päivätoiminta voi sisältää esimerkiksi ruoanlaittoa, liikuntaa, keskustelua, retkeilyä, luovaa toimintaa sekä sosiaalisten taitojen harjaannuttamista. Päivätoimintaa annetaan esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, vammaisille ja iäkkäille henkilöille.

 

Sosiaalinen kuntoutus

Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu:

1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen;

2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen;

3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan;

4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin;

5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet.

Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä.

 

Sosiaalinen luototus

Sosiaalisella luototuksella pyritään edistämään pienituloisen ja vähävaraisen sosiaalihuollon asiakkaan ja tämän perheen itsenäistä suoriutumista sekä ehkäisemään ylivelkaantumista ja taloudellista syrjäytymistä myöntämällä hänelle laina kunnan määrittelemin perustein. Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteita ovat henkilön pienituloisuus ja vähävaraisuus, joiden vuoksi hän ei voi muulla tavoin saada kohtuuehtoista lainaa. Henkilöllä tulee kuitenkin olla maksukykyä, jotta hän voi suoriutua sosiaalisen luoton takaisinmaksusta. Sosiaalinen luototus sisältää neuvontaa, sopimuksen sosiaalisesta luotosta laatimisen sekä sopimuksen toteutuksen seurannan.

 

Sosiaaliohjaus

Sosiaaliohjauksessa arvioidaan sosiaalihuollon asiakkaan palvelutarpeita, ohjataan asiakas palveluihin, tuetaan häntä palvelujen käytössä ja elämänhallinnassa ja tehdään yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamiseksi.  Sosiaaliohjauksessa sosiaalihuollon ammattihenkilö tukee sosiaalihuollon asiakasta vuorovaikutuksessa tämän kanssa asiakassuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Sosiaalipäivystys

Sosiaalipäivystys järjestetään ympärivuorokautisesti kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi kaiken ikäisille. Sosiaalipäivystys toteutetaan yhteistyössä terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa.

 

Sosiaalityö

Sosiaalityössä otetaan kokonaisvastuu sosiaalihuollon asiakkaan palvelutarpeiden arvioimisesta, tarvittavien sosiaalipalvelujen ja tuen myöntämisestä, kokonaisuuden yhteensovittamisesta muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan tuen ja palvelujen toteutumista ja vaikuttavuutta. Sosiaalityö on asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tareita vastaava sosiaalisenn tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta.  Sosiaalityö on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä.

 

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen on sosiaalipalvelu, jossa palvelunantaja järjestää sosiaalihuollon asiakkaalle palveluasunnon ja sinne asiakkaan tarvitsemaa hoitoa ja huolenpitoa sekä asumiseen liittyviä palveluja asiakkaan ympärivuorokautiseen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen  Tehostettuun palveluasumiseen sisältyy asiakkaan tarvitsemat ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostettuun palveluasumiseen tarkoitetun asunnon voi omistaa joko valtio, kunta, yritys, järjestö, säätiö tai henkilö, mutta myös jotkut edellä mainituista omistajista yhdessä (ns. sekaomistus). Asiakas voi asua joko omistus- tai vuokra-asunnossa. Tehostettua palveluasumista on kutsuttu myös ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi. Kehitysvammaisille henkilöille annettavissa palveluissa tehostettua palveluasumista kutsutaan usein autetuksi asumiseksi. Tehostettu palveluasuminen on yksi sosiaalihuollossa annettavista asumispalveluista.

 

Tilapäinen asuminen

Sosiaalihuollon asiakkaalle voidaan järjestää  väliaikainen majoitus sekä tarvittava tuki ja apu yllättävään ja satunnaiseen tarpeeseen  Tilapäinen asuminen voi olla esimerkiksi hätämajoitusta, ja se voidaan järjestää esimerkiksi asuntolassa tai majoitusliikkeessä. Tilapäisellä asumisella ei tarkoiteta sosiaalihuollon asiakkaan lyhytaikaista asumispalveluissa annettavaa palvelujaksoa, jossa asiakas esimerkiksi odottaa pääsyä toiseen palveluun. Tilapäinen asuminen on yksi sosiaalihuollossa annettavista asumispalveluista.

 

Toimeentulotukipalvelu

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.

Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.

Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muissa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta.

Perustoimeentulotuki haetaan Kelalta, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki kuuluu kuntien vastuulle. Toimeentulotukihakemus tehdään Kansaneläkelaitokselle, jonka tulee tehdä hakemuksen perustella päätös perustoimeentulotuesta

Hakemus täydentävästä tai ehkäisevästä toimeentulotuesta tehdään kunnan toimielimelle, jos hakija on saanut hakemusta koskevalle ajalle tehdyn päätöksen perustoimeentulotuesta. Kansaneläkelaitoksen on hakijan pyynnöstä toimitettava hakemus viipymättä asiassa toimivaltaiseen kuntaan tehtyään hakemuksen perusteella päätöksen perustoimeentulotuesta, jos hakija on esittänyt hakemuksessaan muita kuin perustoimeentulotuessa huomioitavia menoja.

 

Tuettu asuminen

Tuettu asuminen on sosiaalipalvelu, jossa palvelunantaja tukee ja ohjaa sosiaalihuollon asiakasta itsenäisessä asumisessa tai siirtymisessä itsenäiseen asumiseen. Tuettua asumista järjestetään esimerkiksi itsenäistyville nuorille, vammaisille henkilöille sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Tuettu asuminen on yksi sosiaalihuollossa annettavista asumispalveluista.

 

Tukisuhdetoiminta

Tukisuhdetoiminta on sosiaalipalvelu, jossa tukihenkilö tai -perhe tukee sosiaalihuollon asiakkaan kasvua, kuntoutumista tai hyvinvointia. Tukisuhdetoimintaa annetaan muun muassa erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai hänen perheelleen lapsen terveyden tai kehityksen turvaamiseksi. Sitä voidaan antaa myös vammaisen ja pitkäaikaissairaan henkilön tukemiseksi. Tukisuhdetoiminnassa tehdään palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan välinen sopimus. Korvaus suoritetaan lautakunnan kriteerien mukaan.

 

Turvakotipalvelu

Turvakotipalvelu on palvelu, jossa lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhan alla elävälle sosiaalihuollon asiakkaalle annetaan välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Turvakotipalvelua annetaan ympäri vuorokauden kriisityön yksikössä, johon lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voi mennä joko oma-aloitteisesti tai viranomaisen tai muun tahon ohjaamana. Turvakotipalvelun asiakkaat voivat olla lapsia tai aikuisia.

 

Työllistymistä tukeva toiminta

Työllistymistä tukevassa toiminnassa tuetaan vammaista sosiaalihuollon asiakasta työsopimussuhteisen työpaikan saamisessa. Asiakkaalle voidaan järjestää työpaikka, auttaa työpaikan löytämisessä tai tukea ja ohjata ammatillisen koulutuksen hankkimisessa.

 

Työtoiminta

Päivä- ja työtoiminta sekä työllistymistä tukeva toiminta muodostavat palveluiden kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on edistää sosiaalihuollon keinoin vammaisten ihmisten osallisuutta ja mahdollisuuksia työllistyä. Palvelukokonaisuus on hyvä järjestää joustavasti vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan. Työtoiminnasta maksetaan korvaus.