Ekonurkka

30. maaliskuuta 2026

Kuntalaisen kynästä 

Ilmastotyö Lapissa – mitä kittiläläisen olisi hyvä tietää?

Lapin ilmastostrategia on julkaistu joulukuussa 2025. Se on suunnitelma, jolla toimeenpannaan ilmastotyötä Lapissa. Suunnitelmaan sisältyy maakunnan oma tavoite, kansallisen ilmastolain tavoite sekä EU:n tavoitteita kasvuhuonekaasujen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jos hillitseminen ei onnistu, dokumentissa on myös osuus ilmastonmuutoksen sopeutumiseen. Suunnitelmalla Lappi sitoutuu kansalliseen hiilineutraaliustavoitteeseen sekä pyrkii Hinku -maakunnaksi eli hiilineutraaliksi maakunnaksi.

Tavoitteet

Suomen ilmastotavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että hiilipäästöjen ja lähteiden pitää olla yhtä suuret. Tällä hetkellä olemme kaukana tasapainosta, ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Jotta tavoite saavutetaan, pitää vähentää fossiilisia päästöjä mahdollisimman paljon ja sitoa ylijäämä lisäämällä hiilen sidontaa maankäyttösektorilla tai kehittämällä teknisiä nieluja. 

Nykyisten hiilidioksidipäästöjen määrä tunnetaan ja päästöjen vähentämiseksi on tehty suunnitelma.  Ilmastolain mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi vuoden 1990 käyttöperusteisista päästöistä pitää vähentää 70 % vuoteen 2035 mennessä. Vaikka päästöt ovat kääntyneet laskuun, tavoitteen saavuttaminen edellyttää vielä reilua vähentämistä parin vuoden takaisestakin tilanteesta. Hinku -maakunnan tavoite on vielä kovempi ja määräaika tulee vastaan nopeammin: Lapin tulee vähentää päästöjään 80 % vuoden 2007 tasosta 2030 mennessä. 

Lapin suurimmat päästölähteet ovat energiantuotanto ja liikenne

Suurimmat kasvihuonekaasujen tuottajat Lapissa ovat kylmästä ilmastosta ja pitkistä etäisyyksistä johtuen energiantuotanto ja liikenne. Maatalous on kolmanneksi suurin päästölähde, mutta sen täytyy tarkoittaa porotaloutta, sillä esimerkiksi Kittilässä on enää yksi maitotila - tosin golf-kenttä vastannee päästöiltään tehomaatalousaluetta.  Koko Tunturi-Lapin seutukunnassa porotalous on suurin päästölähde 25 % osuudella, jopa suurempi kuin liikenne (Lapin ilmasto- ja energiastrategia 2025, s. 54). 

Asukaskohtaiset päästöt Lapissa Suomen keskiarvoa korkeammat

Kuntien asukaskohtaiset kulutusperäiset pääs­töt ovat Lapissa noin 11 tCO₂e/asukas, kun koko maassa se on keskimäärin 7,7 tCO₂e/asukas. Hinku-päästötkin ovat 7,5 tCO₂e/asukas, joka on 2,5 tCO₂e enemmän kuin keskimäärin. Kyseessä on kuitenkin asukaskohtainen keskiarvo. Tuskinpa vaatimattomasti elävän, paikkakuntalaisen sivukylän asukkaan hiilidioksidipäästö on samaa luokkaa kuin hiihtokeskuksen luksusmökissä ajoittain vierailevan turistin, mutta kaikki me Kittilän asukkaat tuohon laskennallisen taakankantoon joudumme osallistumaan.

Paikallinen ilmastotyö Kittilässä – mitä erityisesti kannattaisi seurata

Kittilän ilmastosuunnitelma valmistui vuonna 2024. Se on hankittu yhteisillä verorahoillamme Sitowiselta ja on maksanut 10 000 €. Mitä rahalla saatiin, onko se vaikuttanut toimintaan?

Jos pahimpia CO₂-päästöjen tuottajia ovat energiantuotanto ja liikenne, voisi seurata kunnallista päätöksentekoa ja tuloksia seuraavissa asioissa:

• Onko kunta liittynyt julkisten alojen energiatehokkuussopimukseen (JETS)? Miten vaikutus alkaa näkyä raportoinnissa? Mitkä rakennukset ovat suurimpia energiasyöppöjä, mitkä vähemmän?  Jos kirkonkylälle rakennetaan uimahalli, millaiset ovat käyttökulut ja päästöt Napapiirin pohjoispuolen ilmastossa?
• Vaikka ei kuulu taakanjakosektoriin, kiinnostaisi tietää, millainen on hiihtokeskuksen majoituspaikkojen energiatehokkuus? Hiihtokeskus on varmasti selvä kunnallinen piikki energian käyttäjänä. Kuinka suuri se on?
• Millainen on kunnan rakennustoiminnan ja maankäytön muutoksien vaikutus hiilinieluun: paljonko metsämaata siirtyy vuosittain rakennusluvissa yhdyskuntarakentamiseen?
• Onko julkisella liikenteellä tarpeeksi pysäkkejä, miten näkyvää on aikataulumainonta? Millainen on paikallisen julkisen liikenteen käyttöaste kirkonkylän ulkopuolella?

Lisätietoa

• Tutustu Lapin ilmasto- ja energiastrategiaan: Lapin ilmasto- ja energiastrategia / Lapin Luotsi Lapin ilmasto- ja energiastrategia | Lapin luotsi

• Laske oma hiilijalanjälkesi Sitran elämäntapatestillä: Elämäntapatesti - Sitra

   

Kirjoittaja

Leena Neitiniemi-Upola

Editointi

Minna Huovinen

Aikaisemmat kirjoitukset

19.2.2026 Kestävämpi Kittilä syntyy arjen valinnoista

19. helmikuuta 2026 

Kestävämpi Kittilä syntyy arjen valinnoista

Kittilässä arki rakentuu vuodenaikojen ja pitkien välimatkojen ympärille. Valinnat, joita teemme kotona, liikkumisessa ja kuluttamisessa vaikuttavat paitsi omaan elämäämme, myös tulevaisuuteen. Kestävä kehitys tarkoittaa huolenpitoa ympäristöstä, ihmisistä ja taloudesta – niin, että hyvät elämän edellytykset säilyvät myös tuleville sukupolville.

Ilmastonmuutos näkyy jo arjessamme: lämpötilat nousevat, sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja luonto muuttuu. Muutokset koskettavat meitä kaikkia. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen vaativat tekoja niin kunnassa, yrityksissä kuin jokaisen omassa elämässä. Kittilän kunnan ilmastosuunnitelman tavoitteena on hiilineutraalius ja 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2035 mennessä. Päästöt ovat jo lähteneet laskuun, mutta työtä on vielä edessä.

Kestävämpi Kittilä -hankkeessa haluamme herättää pohtimaan, mitä kukin meistä voisi tehdä omassa arjessaan ympäristöystävällisemmin. Kaikki ratkaisut eivät toimi kaikille tai kaikissa tilanteissa, mutta jokainen meistä voi tehdä jotain. Jollekin se tarkoittaa biojätteen kompostointia, toiselle ympäristönäkökulmien huomioista ostopäätöksissä tai kodin lämpötilan hienosäätöä. Joku kulkee työmatkat pyörällä tai jalan, toinen lisää lähi- tai kasvisruokaa lautaselle – pienilläkin teoilla on merkitystä.

 

Miten hanke näkyy käytännössä?

Hanke näkyy kuntalaisille tiedotuksena, tapahtumina ja yhteistyönä kylillä. Keskitymme erityisesti näihin teemoihin:

• Energiatehokkuus ja uusiutuva energia - Vinkkejä ja keskustelua siitä, miten energiaa voi säästää arjen valinnoilla.
• Kierrätys ja kestävä kulutus - Tietoa lajittelusta, kampanja ruokahävikin vähentämiseksi sekä lähi- ja kasvisruokatyöpaja.
• Ympäristökasvatus - Toimintaa muun muassa Kittilän ilmastopäivässä ja kylien ekoryhmissä.
• Hiilinielut ja metsien kestävä käyttö - Tietoa metsänomistajille ilmastoviisaasta metsänhoidosta.

 

Tule mukaan – omalla tavallasi

• Julkaisemme hankkeen aikana kirjoituksia kestävyyteen liittyvistä aiheista tällä palstalla. Voit vinkata juttuaihetta tai osallistua itse kirjoittamiseen.
• Osallistu Kestävästi kittiläläinen -ekoajokortin kehittämiseen ja testaamiseen. Ekoajokortti vahvistaa kestävän arjen taitoja, kuten jätelajittelua ja ilmastoystävällistä liikkumista.
• Kyläyhdistykset voivat lähteä mukaan kehittämään kiinteistöjen energiatehokkuutta, yhteiskäyttökompostointia tai ekoryhmätoimintaa.

Kiinnostuitko? Lisätietoja ja ilmoittautumiset hankkeen koordinaattorilta.

Seuraa myös Kittilän kunnan viestintäkanavia – niissä kerromme ajankohtaisista tapahtumista ja jaamme vinkkejä arjen kestävyyteen.

Rakennetaan yhdessä kestävämpää Kittilää – yksi arjen teko kerrallaan.

 

Kirjoittaja

Olen Minna Huovinen ja toimin Kestävämpi Kittilä -hankkeen koordinaattorina. Olen vastikään Kittilään muuttanut, Helsingissä opiskeluvuodet viettänyt ja alun perin Pohjois-Karjalasta lähtöisin oleva ympäristöasiantuntija. Olen aikaisemmin työskennellyt muun muassa ympäristöviestinnän ja -neuvonnan parissa pääkaupunkiseudulla. Vapaa-aikaani käytän mieluiten luonnossa vaeltaen ja junamatkaillen lähempänä ja kauempana.