Kansalaisvaikuttaminen tarkoittaa halua ja kykyä vaikuttaa itseään koskeviin ja yhteisiin asioihin. Se on lailla taattu oikeus kaikille kuntalaisille ja kansalaisille. Kansalaiset voivat vaikuttaa toimimalla yhdistyksissä, yhteisöissä ja poliittisissa puolueissa, tekemällä aloitteita valtuustolle ja lautakunnille, käymällä keskustelua tiedotusvälineissä ja verkossa sekä äänestämällä vaaleissa. Kansalaisvaikuttaminen on osa tavallista elämää; vuoropuhelua ja toimintaa hyvinvoinnin edistämiseksi. Se on esimerkiksi arkista osallistumista oman lapsen koulun tai päiväkodin toimintaan, keskustelua omien terveyspalvelujen järjestämisestä tai osallistumista lähiympäristön talkoisiin.
Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Lue lisää sivuiltamme kohdasta Kuntalaisaloite, tai tutustu kuntalaisaloitteen tekemiseen kuntalaisaloite.fi -sivuilta, ja jätä sivuilla aloite.
Kuntalainen vaikuttajana Kittilässä
Mikä on kunta?
Kunta on itsehallinnollinen, paikallistasolla toimiva julkishallinnon yksikkö, joka toimii valtion valvonnassa. Valvonnasta vastaavat aluehallintovirastot. Kunnilla on oma rajattu alueensa ja väestönsä. Vuoteen 1977 asti Suomessa oli kolme eri kuntamuotoa: maalaiskunta, kauppala ja kaupunki. Nykyään Suomessa on vain yksi kuntamuoto.
Miten kunta toimii?
Kuntalaiset ja yhdistystoiminta
Kunnan jäsen voi vaikuttaa oman kunnan asioihin käyttämällä äänioikeuttaan kuntavaaleissa. Kuntalaiset valitsevat vaaleilla edustajiaan kunnanvaltuustoon.
Paikkakunnalla toimivat poliittisten puolueiden paikallisosastot ja kuntavaaleihin osallistuvien sitoutumattomien ryhmien taustana olevat yhdistykset ovat aktiivisesti politiikkaa seuraavalle kuntalaiselle luonteva vaikutuskanava, jota kautta voi pyrkiä päättäjäksi esim. kunnallisiin lautakuntiin. Kyläyhdistykset ja kylätoimikunnat sekä esim. koulujen vanhempainyhdistykset ja vastaavat ovat kuntalaiselle selkeä tapa vaikuttaa oman asuinympäristönsä asioissa. Kunta jakaa kyläyhdistysten haettavaksi vuosittain toiminta-avustuksia.
Nuorisovaltuusto
Kittilässä toimivan nuorisovaltuuston tarkoituksena on valmistella esityksiä ja aloitteita kunnanhallitukselle ja lautakunnille, edistää nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia Kittilän kunnassa, olla nuorten vaikuttamiskanava heitä koskevissa asioissa kunnan päätöksenteossa, kannustaa nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin ja järjestää toimintaa nuorille.
Nuorisovaltuusto toimii kaksi kautta kerrallaan. Siihen pääsee mukaan asettumalla ehdolle nuorisovaltuustovaaleissa. Ehdokas ja äänioikeutettu on Kittilässä kirjoilla oleva ja opiskeleva nuori.
Kunnanvaltuusto
Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla valittava kunnanvaltuusto. Valtuusto päättää, miten kunnan asioita hoidetaan. Kunnanvaltuusto valitsee jäsenet kunnanhallitukseen ja lautakuntiin. Kittilässä kunnanvaltuustoon kuuluu 27 jäsentä. Lue lisää Kittilän kunnanvaltuustosta.
Kunnanhallitus
Kunnanhallitus on valtuuston keskuudestaan poliittisin perustein valitsema luottamuselin. Kunnanhallitus toimii valtuuston alaisuudessa valmistelevana ja toimeenpanevana elimenä. Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja. Kunnanhallitus vastaa hallinnosta ja talouden hoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus ohjaa kunnan luottamushenkilö- ja virkamieshallintoa. Kunnanhallituksella on myös itsenäistä päätösvaltaa. Päätösvalta on määritelty kunnan hallintosäännössä, jossa on toimialakohtaiset määräykset. Kittilässä kunnanhallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä, ja kaikilla on varajäsenet. Lue lisää Kittilän kunnanhallituksesta.
Lautakunnat
Valtuusto valitsee lautakunnat, jotka päättävät eri toimialojen suurista linjauksista ja ohjaavat siten toimialojen työskentelyä. Valtuuston asettamat kunnalliset lautakunnat ovat tärkeä osa luottamushenkilöhallintoa. Lautakuntia on kahdenlaisia: lakisääteisiä ja vapaaehtoisia. Lautakuntapaikkoja on lukumääräisesti huomattavasti enemmän kuin valtuusto- ja hallituspaikkoja. Lautakuntajäsenyyksien kautta kuntien päätöksentekoon osallistuu siis suuri määrä poliittisesti aktiivisia kuntalaisia. Kittilässä toimivat tarkastuslautakunta, vapaan sivistystyön lautakunta, koululautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta sekä tekninen lautakunta. Lue lisää Kittilän lautakunnista.
Kunnanjohtaja
Kunnanjohtaja esittelee asioita kunnanhallitukselle. Kunnanjohtaja johtaa viranhaltijoista ja työntekijöistä koostuvaa kunnan toimintaorganisaatiota.
Kunnan organisaatio, virkamiehet ja työntekijät
Kittilässä kunnan toiminnot on jaettu eri osastoihin ja liikelaitoksiin. Kunnan hallinto- ja palvelutoimintaa toteuttaa kunnan henkilöstö. Siihen kuuluvat ovat joko virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan. Virka perustetaan sellaisten tehtävien hoitoon, joissa käytetään julkista valtaa.
Yleistä tietoa Suomen kunnista tarjoaa Suomen Kuntaliitto.
Mitkä ovat kunnan tehtävät?
Kunnan tehtävä on palvella monin tavoin asukkaitaan. Kunnalla on lakisääteisiä ja vapaaehtoisia tehtäviä. Lakisääteiset tehtävät (esimerkiksi perusopetus) kunnan on hoidettava itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Tällaisten tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja, esimerkiksi ruoka- tai siivouspalveluja, kunta voi hankkia myös yksityiseltä sektorilta. Erilaisia vapaaehtoisia tehtäviä (esimerkiksi liikuntapalvelut) kunta ottaa hoitaakseen kunnanvaltuuston päättämässä laajuudessa.
Kuntalaisen kannalta keskeisimpiä kunnan vastuualueita ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, opetus ja kulttuuri, yhdyskunta ja ympäristö, alue- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen.
Kunnan tulee toiminnassaan noudattaa lakia. Voit tutustua lähemmin Kittilän kunnan palveluihin kunnan kotisivuilla.
Kuntavaalit
Neljän vuoden välein järjestettävissä kuntavaaleissa yli 18-vuotiaat kuntalaiset äänestävät keskuudestaan edustajia valtuustoon. Äänioikeus on myös kunnassa asuvalla muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella ja vähintään kaksi vuotta Suomessa asuneella muulla ulkomaalaisella.
Ehdokkuudesta kiinnostuneet voivat asettua ehdolle kuntavaaleissa ottamalla yhteyttä paikkakunnalla toimivien poliittisten puolueiden paikallisosastoihin tai sitoutumattomiin ryhmiin.
Päätöksenteon julkisuus
Kuntien päätökset ovat pääosin julkisia. Noin kuusi kertaa vuodessa järjestettäviä valtuuston kokouksia voi kuka hyvänsä tulla seuraamaan paikan päälle. Muiden toimielinten kokoukset ovat suljettuja, mutta niiden päätökset perusteluineen tulevat julkisiksi.
Kunnanviraston aulassa on virallinen ilmoitustaulu, josta löytyvät kuulutukset, mm. avoimet työpaikat, nähtävänä olevat kaavaehdotukset ja katusuunnitelmat, rakennusluvat, poikkeusluvat, maa-ainesluvat sekä kuntaa koskevat muiden viranomaisten (esim. Ely-keskus, aluehallintovirasto) päätökset.
Useimpien toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät myös Kittilän kunnan internet-sivuilta. Internetinissä tiedon leviämistä tai jäämistä kunnan sivujen ulkopuolelle ei voida valvoa, ja siitä johtuen kaikkia yksityistä kansalaista koskevia päätöksiä ei välttämättä julkaista nettisivuilla, vaikka ne sinänsä olisivat julkisiakin. Kokonaan salassa pidettäviä ovat esim. yksilöä koskevat päätökset sosiaalipalveluissa ja terveydenhuollossa.
Koska toimielinten pöytäkirjat sisältävät yksittäisiä henkilöitä koskevia tietoja, niitä säilytetään kunnan kotisivuilla rajattu aika. Muuten kotisivuista tulee henkilötietorekisteri, johon tulee soveltaa Henkilötietolakia. Kittilän kunta noudattaa Kuntaliiton suositusta pöytäkirjojen esilläpidosta. Suosituksessa sanotaan, että henkilötietoja sisältävät kokousasiakirjat on pidettävä Internetissä vain tehokkaan tiedottamisen vaatiman rajoitetun ajan ja ne on poistettava viimeistään vuoden kuluttua niiden julkaisemisesta.
Vanhempia pöytäkirjoja voi tiedustella kunnan arkistosta, puhelin 0400 356 500 (vaihde).
Kunnan tiedottamisvelvollisuus
Julkisuusperiaatteen lisäksi Kuntalain mukaan kunnan on myös aktiivisesti tiedotettava kunnassa vireillä olevista asioista. Myös hallintolain mukaan on sellaisista valmisteilla olevista asioista, joilla on huomattavaa vaikutusta laajalla alueella tai lukuisten henkilöiden oloihin, ilmoitettava julkisesti.
Lähiaikoina vireilletulevista kaava-asioista on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan laadittava vuosittain kaavoituskatsaus. Kaavoitusmenettelyssä laaditaan jo varhaisessa vaiheessa suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä. Kaavaluonnokset ja -ehdotukset pidetään ennen päätöksentekoa yleisesti nähtävänä ja niistä voidaan jättää huomautuksia.
Kittilän kunnassa aloitettiin vuonna 2011 kunnanjohtajan talousarvioesittely kylissä. Tarkoitus on vuosittain esitellä talousarviota eri Kittilän kylissä. Yleisötilaisuuksia on mahdollista järjestää myös muista ajankohtaisista aiheista.
Aloiteoikeus
Kunnan jäsenellä on Kuntalain nojalla oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa, esimerkiksi jonkin epäkohdan poistamiseksi tai uuden palvelumuodon käynnistämiseksi. Tyypillisiä ovat myös yhdistysten ja järjestöjen tekemät aloitteet. Lue lisää kohdasta Kuntalaisaloite.
Suorat yhteydenotot, palautteet ja tiedustelut
Moneen asiaan saa nopeimmin selvyyden ottamalla suoraan yhteyttä kyseisestä palvelusta vastaavaan viranhaltijaan. Kittilän kunnan työntekijöiden yhteystiedot löytyvät nettisivuilta http://www.kittila.fi kohdasta Yhteystiedot. Yhteystietoja voi tiedustella myös kunnan neuvonnasta puhelinnumerosta 0400 356 500. Viranhaltijoiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kittila.fi.
Voit antaa palauteta suoraan viranhaltijoille puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeellä.
Kunnan palautekanavan kautta voit jättää palautetta kunnan palveluista ja nettisivuista.
Kerrothan aina palautteessasi, jos haluat palautteeseesi vastauksen, ja jätä silloin myös yhteystiedot. Nimellä jätetyt, asialliset palautteet käsitellään ja ohjataan tarvittaessa eteenpäin henkilölle, joka tiedusteluun voi vastata.
Kansanäänestys
Valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan neuvoa-antava kansanäänestys.
Kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Aloitteen tekijöiden allekirjoitusten alle on selvästi merkittävä nimi, ammatti tai toimi ja osoite. Valtuusto voi aloitteen perusteella vapaasti harkita, järjestetäänkö äänestys vai ei. Tyypillisesti kansanäänestyksiä on järjestetty kunnissa kuntaliitoksista.
Vireillepano omassa asiassa
Jokainen voi omassa asiassaan lähestyä kunnan päätöksentekoelimiä, mikäli asia vain kuuluu niiden päätösvaltaan. Kuntalaisen ei tarvitse itse tuntea kaupungin organisaatiota. Jos ei ole varmuutta, kuuluuko asia esim. kunnanhallituksen, teknisen lautakunnan vai ympäristölautakunnan toimivaltaan, kirjeen voi osoittaa kunnanhallitukselle ja se ohjataan kirjaamon kautta siihen toimielimeen, jolla on asiassa päätösvalta.
Asia toimii myös päinvastoin: Vaikka osoittaisi kirjeen kunnanhallitukselle, asia ei tule hallituksen käsiteltäväksi, mikäli päätösvalta asiassa kuuluu lautakunnalle.
Yleinen käytäntö kirjepostin kanssa on, että mikäli vastaanottajan nimi on mainittu ensimmäisellä rivillä, postin voi avata vain kyseinen henkilö, katsotaan, että kyseessä on yksityistä postia vastaanottajalle. Mikäli ensimmäisellä rivillä on osasto tai toimielin, tällöin postin voi avata käsiteltäväksi kirjaamo tai osaston valtuuttama henkilö, sillä tällainen posti katsotaan postiksi kyseiselle osastolle/toimielimelle.
Kirjeet on varminta lähettää osastojen/toimielimen nimellä. Silloin ne merkitään kirjaamossa virallisesti saapuneiksi ja niiden kulkua pystytään seuraamaan. Yksittäisen viranhaltijan nimellä kannattaa lähettää vain sellaista postia, josta on ko. henkilön kanssa etukäteen sovittu.
Hallintoasioita ei pääsääntöisesti voi ratkaista kuulematta asianosaista eli henkilöä, jonka etuun, velvollisuuteen tai oikeuteen ratkaisu voi vaikuttaa.
Miten valitan päätöksestä
Kuntalaisella tai asianomaisella on oikeus valittaa kunnallisista päätöksistä. Keinoja ovat oikaisuvaatimus, kunnallisvalitus ja hallintovalitus. Kenellä tahansa on myös oikeus tehdä hallintokantelu kunnan toiminnasta tai päätöksestä. Lisätietoa löydät www.kunnat.net -sivustolta: Muutoksenhakuopas, valitusviranomainen, määräajat ja muut muutoksenhakuohjeet selviävät päätökseen liitetystä valitusosoituksesta.
Oikaisuvaatimus, kunnallisvalitus ja hallintovalitus
Kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen voi asianosaisen itsensä lisäksi tehdä periaatteessa jokainen kunnan jäsen. Viranhaltijan päätöksestä oikaisuvaatimus tehdään sille toimielimelle, jonka alainen hän on. Lautakunnan päätöksestä oikaisuvaatimus tehdään lautakunnalle itselleen ja hallituksen päätöksestä hallitukselle itselleen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteella.
Tarkoituksenmukaisuusperuste: Viranomaisen tulee pyrkiä tarkoituksenmukaisimpaan eli hallinnon tavoittelemia tarkoitusperiä ja yleistä etua parhaiten edistäviin ratkaisuihin. Kun oikaisuvaatimus tehdään tarkoituksenmukaisuusperusteella, perustellaan, miten viranomainen on rikkonut tarkoituksenmukaisuutta.
Laillisuusperuste: Laillisuusperuste on valitusperuste, jos viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätöksen teossa on toimittu muuten lainvastaisesti.
Tarkemmin tarkoituksenmukaisuus- ja laillisuusperustetta käsitellään kuntalaissa ja hallintolaissa.
Mikäli oikaisuvaatimus hylätään, oikaisuvaatimuksen tehnyt voi edelleen tehdä kunnallisvalituksen lautakunnan tai kunnanhallituksen päätöksestä. Valitusviranomainen kunnallisvalituksissa on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus. Kunnanvaltuuston päätöksestä oikaisuvaatimusta ei voi tehdä vaan kunnallisvalitus on sen päätöksissä varsinainen muutoksenhakukeino. Kunnallisvalituksen voi tehdä vain laillisuusperustein.
Hallinto-oikeuden jälkeen on vielä mahdollista hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Erityislainsäädännön mukaisissa päätöksissä, kuten perusopetusta koskevissa asioissa, kuntalain mukainen muutoksenhaku ei välttämättä ole mahdollinen. Hallintovalituksen näissä asioissa voi tehdä ainoastaan asianosainen eli se johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.
Valitusviranomainen on hallintovalituksessakin useimmiten Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, mutta joissakin asioissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli Ely-keskus tai aluehallintovirasto.
Hallintokantelu
Hallintokantelu ei ole muutoksenhakukeino vaan valvovalle viranomaiselle tehty ilmoitus hallinnollisesta epäkohdasta, virheellisestä menettelystä tai laiminlyönnistä. Kantelut kunnan toiminnasta tehdään aluehallintovirastolle (AVI), Lapissa Lapin aluehallintovirastolle. Lisäksi kantelu voidaan tehdä yleisille lainvalvontaelimille, joita ovat oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Kantelulla ei voida kumota kantelun kohteena olevaa päätöstä, mutta se voi kylläkin johtaa valvovan viranomaisen huomautuksiin tai menettelytapaohjeisiin.
Lisätietoa kuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksista:
Tutustu kuntalakiin http://www.finlex.fi/ -sivuilla: Kuntalaki 17.3.1995/365
Tutustu hallintolakiin http://www.finlex.fi/ -sivuilla: Hallintolaki 6.6.2003/434
Kuntaliiton www.kunnat.net -sivuille on koottu Muutoksenhakuopas
Lahden kaupunki on listannut vaikuttamisen keinoja www.lahti.fi –sivuilla kohdassa Osallistuminen ja vaikuttaminen
Yleistä tietoa Suomen kunnista tarjoaa Suomen Kuntaliitto.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kunta
http://www.lohja.fi/default.asp?sivu=6&alasivu=105&kieli=246
http://www.kunnat.net
