Ympäristönsuojeluviranomaisen ajankohtaiset asiat
16.1.2025
Maa-ainesten ottamisluvan haltijoille tiedoksi, että Notto-järjestelmän osoite on vaihtunut. Nottoon pääsee osoitteessa https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/uusi/ely_extract_soil Vuoden 2024 maa-ainesten ottomäärät tulee ilmoittaa Nottoon 31.1.25 mennessä.
8.1.2025
Vuoden alusta 2025 Kittilän kunnan ympäristönsuojelussa on tullut voimaan uusia asiakirjoja.
Sivulta Ympäristönsuojeluun liittyvät lupa-asiat -> Ympäristönsuojelun valvonta löytyvät
- Valvontasuunnitelma 2025-2029
- Delegointilista
Sekä sivulta Kunta- ja päätöksenteko, Asiointi ja taksat löytyy
- Ympäristönsuojelun taksa
23.8.2024
Tervetuloa viimeisiin ilmastonsuunnitelman sidosryhmätilaisuuksiin 11.9.2024!
Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
12.8.2024
Öljy- ja kemikaalisäiliön käytöstä poistaminen
Kun poistat öljy-, polttoneste- tai kemikaalisäiliön käytöstä, tulee toimia Kittilän kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Säiliö tulee tyhjennyttää ja puhdistuttaa öljystä ja öljyisestä jätteestä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymän tarkastusliikkeen toimesta. Lista hyväksytyistä tarkastusliikkeistä löytyy Tukesin verkkosivuilta tukes.fi. Puhdistuksesta tulee saada pöytäkirja, joka osoittaa, että toimenpiteet on suoritettu asianmukaisesti. Käytöstä poistetuista säiliöistä tulee ilmoittaa rakennusvalvonnalle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastusviranomaiselle.
Tärkeillä pohjavesialueilla maanalaiset säiliöt ja niihin liittyvät putkistot on poistettava maaperästä. Muiltakin alueilta säiliö on poistettava maasta, mikäli se on rakennuksia vaurioittamatta ja teknisesti mahdollista. Mikäli säiliötä ei voida poistaa esimerkiksi sen sijainnin vuoksi, säiliön poistovelvoitteesta voi hakea poikkeusta vapaamuotoisella, kirjallisella poikkeamislupahakemuksella, joka tulee lähettää kunnan ympäristönsuojelulle. Hakemuksessa tulee perustella, miksi säiliötä ei voida poistaa, ja liittää mukaan todistus säiliön tyhjennyksestä ja täyttöputkien käytöstä poistosta. Maahan jätetyn säiliön sijaintitiedot tulee säilyttää kiinteistön asiapapereissa. Huomioithan, että säiliön voi jättää vasta sitten maahan, jos ympäristönsuojeluviranomainen hyväksyy hakemuksen maahan jättämisestä.
Säiliön poiston yhteydessä maaperän puhtaus tulee varmistaa asiantuntijan toimesta. Tämä on erityisen tärkeää vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla, missä käytöstä poistetut säiliöt on aina poistettava maasta. Mikäli maaperässä havaitaan öljyä tarkastuksen tai säiliön purkamisen yhteydessä, tulee tästä ilmoittaa välittömästi pelastusviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Lisätietoja ja tarkempia ohjeita saa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta.
21.2.2024
Vesienhoitosuunnitelmien kuuleminen käynnissä
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaiset vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma sekä ympäristövaikutusten arviointi ovat nyt kuultavana. Vesienhoitoalueiden valmisteluasiakirjat ovat nähtävillä 17.6.2024 asti sivuilla www.lausuntopalvelu.fi ja www.ymparisto.fi/vaikutavesiin/vesienhoito. Jokaisen palaute vesienhoitosuunnitelmista on tervetullutta!
Syksy saapuu - ojavesissä ja jänkällä saattaa esiintyä erikoisia värejä
Syksy tuo mukanaan sateet ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vastaanottaa vuosittain ilmoituksia veden oudosta väristä sekä öljymäisistä kalvoista veden pinnalla.
Useimmiten oranssin värin on aiheuttanut maan alta hapellisiin olosuhteisiin purkautunut pohjavesi, joka on kuljettanut veteen maaperästä liuonneita metalleja, kuten mangaania ja rautaa. Veden pinnalla näkyvä kalvo on yleisimmin raudan ja mangaanin aiheuttama. Rautaa hyödyntävät bakteerit voivat saada ojan tai jänkän myös haisemaan pahalta.
Mikäli epäilee kuitenkin, että veden pinnalla näkyvä kalvo on öljyä tai polttoainetta, voi kalvoa tökkimällä ja haistamalla tunnistaa, onko kyseessä luontainen ilmiö vai vuodosta aiheutunut pilaantuma. Esimerkiksi kepillä pintaa hämmentämällä rauta- ja mangaanikalvo hajoaa helposti - öljykalvo palautuu heti.
Pohjoisen Suomen yhteistyöalueen vesihuollon strategia kaudelle 2023-2027
Pohjoisen Suomen yhteistyöalueen vesihuollon strategiahanke on käynnistetty tammikuussa 2023. Hankkeessa laaditaan alueen yhteinen vesihuoltostrategia mahdollisimman hyvin hoidetun vesihuollon saavuttamiseksi. Strategiatyössä huomioidaan valtakunnalliset vesihuoltoon liittyvät strategiat, ohjelmat ja visiot, kuten esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva kansallinen vesihuoltouudistus. Vesihuoltostrategia on koko alueen vesihuoltotoimijoiden yhteinen strategia, vaikka hankkeen koordinointivastuu onkin ELY-keskuksella.
Hankkeessa laaditaan Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueelle kaudelle 2023–2027 yhteinen vesihuoltostrategia ja toimenpidesuunnitelma. Strategian pidemmän aikavälin visio ulottuu vuoteen 2050. Lisäksi uuden strategian pohjalta laaditaan jokaiselle maakunnalle tarkemmat strategian tavoitteisiin pohjautuvat toimenpidesuunnitelmat.
Loukisen alaosan seurantaprojektin 2019-2021 loppuraportti on valmistunut
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on aloittanut 2019 Loukisen alaosan seurannan Suurikuusikon kaivoksen purkuputken asentamisen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Syksyllä 2019, 2020 ja 2021 Suomen ympäristökeskus on toteuttanut näytteenoton seraavasti: yhteensä viidestä pisteestä Loukisesta ja kolmesta pisteestä verrokkina käytettävästä Kapsajoesta otettiin pohjaeläin- ja piilevänäytteet, sedimenttinäytteet, mitattiin uoman syvyys ja virtausnopeus mittauspisteistä, sekä näytealan partikkelikoko ja vesisammalten peittävyys. Muutamasta pisteestä tutkittiin myös kivenpinnan leväbiomassa sekä vesinäytteet. Vesi ja sedimenttinäytteistä on analysoitu raskasmetallipitoisuudet. Seurannan ensimmäisiä tuloksia on saatu 2021 vedenlaadun, sedimentin ja pohjaeläinten osalta. Piilevien mikroskopointi toteutettiin vuonna 2022 Helsingin yliopiston tutkijoiden toimesta. SYKE:n selvityksestä vastaava tutkija ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tehneet projektin tuloksista yhteenvetoraportin 2023.
Seurantaprojektin loppuraportti:
Kuntien on laadittava ilmastosuunnitelmat ilmastolain muutoksen myötä
"Ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa tavoitteen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voisi asettaa myös sopeutumiseen ja nieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia.
Kunnille myönnettäisiin valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimiseen. Hallitus on sopinut kevään 2022 kehysriihessä, että kuntien ilmastosuunnitelmien laatimiseen varataan noin 2,6 miljoonaa euroa vuosittain.
Kunnan ilmastosuunnitelma on laadittava tai päivitettävä vähintään kerran valtuustokaudessa ja suunnitelman hyväksyy valtuusto."
Lue lisää Valtioneuvoston tiedotteesta.
Betonimurskeen jätteeksi luokittelu muuttuu 1.9.2022
Lue lisää uudesta jätebetonia koskevasta Valtioneuvoston asetuksesta Ympäristöministeriön tiedotteesta. Uuden asetuksen voit lukea kokonaisuudessaan Finlex-lakitietosivustolta.
Jätelainsäädännön uudistus koskee niin asukkaita kuin yrityksiä
Lue lisää jätelainsäädännön uudistumisesta ja asukkaita sekä yrityksiä koskevista muutoksista täältä.
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatimishanke on käynnistynyt
Lue lisää pohjavesialueiden suojelusuunnitelmasta ja laatimishankkeesta täältä.
