Ounasjoen kultainen tarina - Julkinen taideteos Kittilän kirkonkylälle: Ajankohtaisia kuulumisia, elokuu 2026

Kuva
""

Miksi vene?

Tuskin mikään esine on vahvemmin läsnä Kittilän vesistöjen  ja ihmisten yhteiselossa kuin vene. Kittilän veneet huomattiin jo varhain. Vuonna 1779 englantilainen Clarke ihaili Ounasjoella tekemällään matkallaan taidokkaasti tehtyjä solakoita veneitä ja niiden taitavia kuljettajia. Vene-Aapon (1828–1912) veistämä vene päätyi  vuonna 1932  Tukholman Pohjoismaiden museon  Museet kokoelmiin vuonna 1898. 

Pohjoisissa jokikulttuureissa, kuten Ounasjoella, vene elämän, liikkumisen ja yhteydenpidon väline. Jo veneen rakentaminen on edellyttänyt  sukupolvien aikana syntynyttä tietoa materiaaleista, joesta ja sen olosuhteista. Näin vene voi kantaa mukanaan sekä kulttuurista muistia että ekologista ymmärrystä. Veneeseen viittaavan osan rakentaminen teokseen on minulle samaan aikaa konkreettinen ja vertauskuvallinen teko. 

Taiteessa vene on myös  yksi ihmiskunnan vanhimmista ja monimerkityksisimmistä symboleista. Se liittyy matkaan ja siirtymiseen: kulkuun tutusta tuntemattomaan, elämän eri vaiheiden läpi ja mytologioissa myös elämästä kuolemaan ja takaisin.  Veneessä kuljetaan yhdessä. muuttuva ja osin hallitsematon maailma.
Veneessä kuljetaan yhdessä ja se voidaan nähdä yhteisön vertauskuvana.  Sen liike, tasapaino ja turvallisuus eivät synny yhden toimijan varassa, vaan edellyttävät yhteistyötä, erilaisia taitoja, luottamusta ja yhteisen rytmin löytämistä. Samassa veneessä oleminen merkitsee myös yhteistä kohtaloa: yhden toiminta vaikuttaa kaikkiin.

Valokuvat:  Arto Jokela


Pylväiden hiiltäminen


Teoksen pylväiden alaosat poltetaan. Näin syntyy suoja, joka perustuu siihen,  ettei hiiltyneessä pinnassa ole enää ravinteita lahottajille. Pinta estää myös veden imeytymistä puun rakenteisiin. Menetelmää on käytetty meillä muun muassa maahan upotettavien aidanseipäiden suojaamiseen. Japani perinteisessä ja nykyisessä puuarkkitehtuurissa menetelmä tunnetaan nimellä  yakisugi. Vaikka poltetut osat eivät tule visuaalisesti näkyviin,  tuo työvaihe teokseen ajallisen ja materiaalisen ulottuvuuden.


Valokuvat: Tapani Bergman, Kreeta Jokela-Bergman