Tiedote 16.3.2026, Kittilän kunta
Kittilän kunnassa on useita positiivisen kehityksen merkkejä - tiedotusvälineistä ja tutkimuksista on saatu lukea hyviä uutisia.
Helmikuussa uutisoitiin, että Kittilä on jälleen menestynyt kuntien elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimatutkimuksessa, eli kunnan vuoden 2025 EVP-indeksi 80,6 on huippuluokkaa - kaikista korkein maaseutumaisista kunnista sekä Helsingin ja Espoon jälkeen kolmanneksi korkein koko Manner-Suomessa. EVP on uusi Kuntaliiton käyttämä indeksi kuntien arviointiin, ja sen 20 avainmuuttujan lähteenä on pääosin Tilastokeskuksen tietokannat.
Maaliskuun alussa Lapin Kansa uutisoi Omakotiliiton tutkimuksesta, jonka vertailussa mukana olevista sadasta kunnasta Kittilän kuntakohtaiset maksut ovat koko maan edullisimmat. Selvityksessä verrattiin kuntien kunta- ja aluekohtaisia maksuja kiinteistöveron sekä sähkö-, vesi- ja jätemaksujen osalta. Selvityksellä halutaan tuoda läpinäkyvyyttä asumismenoihin. Selvityksen mukaan Kittilässä asuva maksaa 5 140 euroa kuntakohtaisia maksuja vuodessa, kun tutkimuksen kalleimmassa kunnassa kuntakohtaisiin maksuihin menee 6 755 euroa vuodessa.
Kittilän kunnanvaltuuston strateginen päätös on, että kiinteistöverotus pidetään kohtuullisena. Kittilän vuoteen 2028 ulottuvalla taloussuunnitelmakaudella ei odoteta korotuspaineita verotukseen, ellei tilanteet muutu.
Maaliskuussa myös Kauppalehti uutisoi, kuinka Kittilä on noussut kymmenen vuoden takaisesta taloudellisesti tiukasta tilanteesta tämänhetkiseen hyvään tilanteeseen.
Hyvä työllisyys- ja taloustilanne turvaa kunnan toimintoja ja vilkastuttaa rakentamista
EVP-mittauksessa juuri elinvoimaindeksissä Kittilän lukemat ovat koko maan korkeimmat. Se taustalla on Kittilän työllisyyden ja työpaikkojen vahvat luvut. Kittilän työllisyysaste on tällä hetkellä 84,4 prosenttia. Lisäksi Kittilä pärjäsi tutkimuksessa tuloa ja taloutta sekä yritystoimintaa mittaavissa muuttujissa. aluetalous-, työllisyys- ja yritysdynamiikan muuttujien nousu on ollut suurta juuri Kittilässä, jonka suuret alat, kansainvälinen matkailu ja kaivannaisteollisuus ovat tuottaneet myönteisiä kerrannaisvaikutuksia kuntaan.
Kittilässä on yrityksiä noin 900, joiden viime vuoden liikevaihto oli noin miljardi euroa. Kittilän kunta sai vuonna 2025 kaivosmineraaliveroa noin kaksi miljoonaa euroa. Kaivoksella on voimakas työllistävä vaikutus kunnassa, kaivos työllistää suoraan ja alihankkijoiden kautta.
Hyvä taloustilanne on edistänyt kunnan omaa rakentamista ja muuta kuntaan rakentamista. Kittilän kirkonkylän keskustaan vuonna 2024 valmistunut 24,4 miljoonan euron uusi hirsirakenteisen koulun kustannus maksettiin kunnan kassasta ilman velkarahaa. Vuonna 2025 Kittilän rakennusvalvonta myönsi rakennusluvan yli 300 rakennukselle, mm. hotelli- ja liikekiinteistöille, omakotitaloille ja vapaa-ajan asunnoille.
Lisätiedot: Timo Kurula, kunnanjohtaja, Kittilän kunta, puhelin 040 595 7597, timo.kurula@kittila.fi
Linkit uutisiin:
EVP-indeksi, Kuntaliitto: https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto/tietotuotteet-ja-palvelut/analyysit-ja-tietoaineistot/elinvoimaindikaattori
EVP-indeksi, mdi.fi:
https://www.mdi.fi/evp-indeksi/
Omakotiliiton tutkimus, Lapin Kansan verkkolehti:
https://www.lapinkansa.fi/omakotiliitto-kittila-suomen-halvin-kunta-omakotit/13274731
Kittilän menestys, Kauppalehden verkkolehti:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/cf93f85c-b3c9-41bd-a6d3-ef9ffe3fb0c2
