Kittilän pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.1.2025.
Suojelusuunnitelman voit lukea kunnan verkkosivuilta kohdasta Ohjelmat ja suunnitelmat | kittila.fi, suora linkki tiedostoon: Kittilän pohjavesialueiden suojelusuunnitelma | kittila.fi
Tärkeimmät pohjaveden suojeluun liittyvät lait ovat vesilaki (587/2011) ja ympäristönsuojelulaki (527/2014) sekä asetus ympäristönsuojelusta (713/2014).
Yleisinä valvontaviranomaisina Kittilän kunnan alueella toimivat kunnan ympäristönsuojeluviran-omainen sekä Lupa- ja valvontavirasto.
Toiminnanharjoittaja, huomioi toiminnassasi:
Suomessa pohjavesi on pääsääntöisesti hyvänlaatuista, mutta pohjavesimuodostumat ovat herkkiä pilaantumiselle. Pohjavesialueella harjoitettavan toiminnan seurauksena pohjavesi voi likaantua vähitellen tai äkillisesti esimerkiksi onnettomuuden yhteydessä. Haitallisten yhdisteiden kulkeutuminen pohjaveteen voi jatkua jopa vuosikymmenten ajan ja haitta-aineet voivat kulkeutua pitkienkin matkojen päähän.
- On tärkeää tunnistaa ja ehkäistä pohjavesien pilaantumisen riskejä omassa toiminnassasi.
- Jokaisella on selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristöriskeistä.
- Huomaa, että pohjavesialueelle sijoitetut toiminnot saattavat tarvita ympäristöluvan, vaikka toiminta ei muutoin olisikaan luvanvaraista.
- Pohjavesivahingon aiheuttaja korvaa ympäristönsuojelulainsäädännön mukaan pilaantumisesta seuraavat kustannukset.
- Pohjaveden pilaantuminen on usein pitkäaikaista tai pysyvää, joten pohjavesivahingon aiheuttamat kustannukset voivat olla huomattavat.
Vahinkotilanteessa toimiminen:
- Kerää pilaantunut maa-aines talteen välittömästi ja toimita se jäteasemallesi, jotta haitalliset aineet eivät pääse valumaan pohjaveteen. Mikäli et pysty keräämään kaikkea ainesta omatoimisesti, ole välittömästi yhteydessä pelastuslaitokseen.
- Hätätilanteissa soita 112.
- Ilmoita vahingoista myös kunnan ympäristönsuojeluun.
- Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on ilmoitettava Lupa- ja valvontavirastolle, jos puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa.
Kemikaalien käsittelyn riskit
Toiminnanharjoittajien aiheuttamat riskit pohjaveden laadulle muodostuvat yleisimmin toiminnassa käytettävien kemikaalien käytöstä, varastoinnista ja kuljetuksesta. Toiminta voi myös vähentää luontaista pohjaveden muodostumista laajojen päällystettyjen tai rakennettujen maa-alueiden vuoksi. Päällystettyjen alueiden poiskulkeutuvat hulevedet voivat aiheuttaa pilaantumisriskin pohjavesille. Koneita ja ajoneuvoja huollettaessa käsitellään luontoon sopimattomia aineita. Riski pohjavesien saastumiseen on koholla esimerkiksi tankkauksen, öljynvaihdon tai akkujen käsittelyn yhteydessä.
- Kiinnitä huomiota kemikaalien oikeaoppiseen käsittelyyn. Pidä huolta, etteivät haitalliset nesteet pääse valumaan maahan kun teet töitä tai kun siivoat jälkiäsi.
- Kun teet korjaus- ja huoltotöitä tai varastoit kemikaaleja, kiinnitäthän huomiota nesteiden ja öljyjen oikeaoppiseen käsittelyyn.
- Varaa imeytysainetta mahdollisten öljyvahinkojen varalta. Huomaathan, että imeytysaineen käytön yhteydessä kaikki pilaantunut maa-aines tulee kerätä pois ja hävittää asiallisesti.
- Informoithan työntekijöitäsi, asiakkaitasi ja alihankkijoitasi asiallisista toimintatavoista.
Jätteiden käsittely
Jätteiden polttaminen, hautaaminen ja huolimaton varastoiminen on kiellettyä. Vaarallinen jäte (entinen ongelmajäte) aiheuttaa jo pienenä määränä haittaa tai vaaraa sekä ihmiselle että ympäristölle. Vaarallista jätettä ovat esimerkiksi jäähdytysnesteet, tinnerit ja monet öljyiset jätteet.
- Perehdy asianmukaiseen jätehuoltoon ja toimi sen mukaisesti.
- Lisätietoja jätteiden käsittelystä löydät lapeco.fi ja vaarallinenjate.fi
Maa-ainesten ottaminen
Maa-ainesten oton yhteydessä maaperää ja pohjavettä suojaavaa maannoskerrosta poistetaan, joka voi aiheuttaa muutoksia pohjaveden pinnan korkeudessa ja pohjaveden laadussa. Ottotoiminta sekä ottoalueiden liikenne aiheuttavat pohjavesiriskejä. Maa-ainesotolla on vaikutusta myös pohjaveden pinnankorkeuteen, sillä ottoalueelta poistettu puusto, kasvillisuus ja maakerros nopeuttavat sadannan suotautumista maaperään luonnontilaisiin alueisiin verrattuna. Ottotoiminnan lisäksi jälkihoitamattomat ottoalueet muodostavat riskin pohjavesialueilla.
- Ottotoiminta on ensisijaisesti suunnattava muille kuin pohjavesialueille.
- Ottotoiminta tulisi toteuttaa vaiheittain, jotta kerrallaan avattuna oleva pinta-ala olisi mahdollisimman pieni ja, jotta jälkihoito toteutuisi tehokkaasti.
- Tutustu ympäristöministeriön julkaisuun ”Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito”
Maanviljelys
Peltoviljelyssä erityisesti typpilannoitteiden käyttö voi aiheuttaa pohjaveden nitraattipitoisuuden kohoamista, mikä on tyypillisin maatalouden aiheuttama haitta pohjavesille.
- Kiinnitä huomiota lannoitusmääriin ja ympäristöriskit tiedostaviin toimintatapoihin.
