Kausityön tulevaisuus -blogisarja

Osa 1: Pysyvästi parempi - Yhteistyöllistäminen kestävän aluekehityksen tukena.  

Matkailuun kytkeytyvän kausityön ongelmat ja mahdollisuudet ovat olleet kestopuheenaihe niin Lapissa kuin globaalistikin alueilla, joiden elinkeinot tukeutuvat vahvasti matkailuun. Matkailu alueen hallitsevana elinkeinona muokkaa yhteiskuntarakennetta kokonaisuutena merkittävästi. Se vaikuttaa esimerkiksi suoraan rakentamiseen tehden matkailun tarpeita mukailevasta majoituskohteiden rakentamisesta huomattavasti liiketoiminnallisesti kannattavampaa kuin pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitetusta asuntorakentamisesta. Matkailun ollessa pitkälti palveluliiketoimintaa ja hyvin työvoimaintensiivistä, törmäämme eri puolilla maailman matkailukohteita asuntopulaan, joka sekä koskettaa paikallisia että alueelle vain hetkeksi tulevia työntekijöitä (Yle 16.12.2024, https://yle.fi/a/74-20126993).  

Levi Kampus -hankkeessa Kittilän kunta ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat lähestyneet Kittilän ja Levin alueen sesonkityön haasteita ja mahdollisuuksia. Lähtökohtaisesti Lapissa ja Kittilässä meillä on vielä ratkaisun avaimet käsissämme kestävämmän ja vastuullisemman kehityksen synnyttämiseksi. Yksi näistä avaimista on ajatus yhteistyöllistämisestä. Kittilän alueella on vahvasti talvikauteen painottuvan matkailun lisäksi myös kasvavissa määrin ympärivuotista ja kesäaikaan työvoimatarpeiltaan painottuvaa liiketoimintaa. Tämän lisäksi yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kesälomakauden sijaisuuksiin tarvitaan joka vuosi merkittävä määrä sijaisia. Lisäämällä työnantajien välistä yhteistyötä ja luomalla sujuvia siirtymiä työntekijöille talvi- ja kesäkausien välillä eri työnantajien palvelukseen, voidaan ratkoa sosiaalisesti kestävästi tavalla alueen työvoimahaasteita.  

Hankkeessa olemme selvittäneet, millaisia mahdollisuuksia yhteistyöllistäminen tarjoaa joustavien ympärivuotisten työjärjestelyjen luomiseksi. Yhteistyöllistäminen voi toteutua useilla eri tavoilla ja malleilla, joita tulemme avaamaan yksityiskohtaisemmin seuraavissa blogikirjoituksissa niin käytännön esimerkkien kuin työoikeudellisten lähtökohtien. Keskeisenä ajatuksena on, että työntekijä voi pysyä alueella ja rakentaa elämäänsä Lapissa, vaikka työnantaja vaihtuisi sesonkien mukaan. Työnantajien kanssa käydyissä keskusteluissa on käynyt ilmi, että yhteistyöllistämistä tapahtuu jo luonnostaan alueella mutta työnantajilla on kiinnostusta löytää siihen vakiintuneita toimintamalleja. Mallit hyödyttävät kaikkia osapuolia: yritykset saavat käyttöönsä osaavaa työvoimaa ilman jatkuvaa rekrytointi- ja perehdytyskierrettä, ja työntekijät puolestaan voivat kokea jatkuvuutta työurallaan ja luoda pysyvämpiä juuria alueelle. Ympärivuotisten työllistymismahdollisuuksien kehittäminen alueella mahdollistaa myös työntekijöiden asettumisen kunnan asukkaiksi, joka puolestaan ruokkii luontaista ympärivuotista kysyntää alueen palveluille ja tukee kunnan tasapainoista väestö- ja elinvoimakehitystä. 

Matkailuliiketoiminnan kausiluonteisuus haastaa alueen työvoima- ja väestörakennetta sekä rakentamisen tasapainoista kehittämistä. Asia on moniulotteinen, ja yhteistyöllistämisen mallit eivät yksin ratkaise sesonkiluonteisen työvoiman haasteita, mutta ne tarjoavat konkreettisia välineitä kestävämmän työelämän rakentamiseen. Se luo siltoja sesonkien välille, vahvistaa alueen elinvoimaa ja avaa mahdollisuuksia sekä yrityksille että työntekijöille rakentaa ennakoitavampaa tulevaisuutta. Kun työnantajat ja työntekijät löytävät toisensa yli sesonkien, voidaan matkailusta kumpuavia haasteita kääntää uudenlaisiksi mahdollisuuksiksi, jotka tukevat koko kunnan tasapainoista ja elinvoimaista tulevaisuutta.