Enämpi elämistä Kittilän kylissä
Kittilän kylät tarjoavat hyvän asuinympäristön, monenlaisia harrastusmahdollisuuksia ja virkeän yhdistyselämän. Kylissä voi viettää vapaa-aikaa monipuolisesti – sen takaavat luonto, lukuisat ohjelmapalvelut ja kulttuurinähtävyydet sekä erilaiset majoitusvaihtoehdot.
Kylistä löytyy luonnonrauhaa ja tiiviitä kyläyhteisöjä. Useat vuotuiset tapahtumat järjestyvät aktiivisten ihmisten voimin. Kittilän kylissä voi asua rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä lähellä kehittyvää ja kansainvälistä keskusta.
Ota selvää, millainen on Kittilä kylineen – tule kyliin käymään, kylään tai asumaan!
Kylässä, Kittilässä
Kittilä on reilun kuudentuhannen asukkaan kaunis, elinvoimainen ja kasvava kunta Tunturi-Lapissa.
Kittilässä on kirkonkylän lisäksi noin 30 muuta kylää, joiden asukasmäärät vaihtelevat alle kymmenestä muutamaan sataan.
Kiehtova ympäristö, mahtava luonto ja toimivat kulkuyhteydet
Kittilän kylät tarjoavat monipuolisen valikoiman paikkoja, joissa voi käydä tai asua.
Kittilän kahdeksan pohjoisen vuodenaikaa kiehtovat kävijöitä aina kaamoksesta keskiyön aurinkoon ja kevään kurkistuksesta syksyn säkenöiviin väreihin.
Maastoa muokkaavat komeat tunturit ja kunnan läpi virtaava suuri Ounasjoki.
Kunnan pinta-ala on laaja – pohjoisimman ja eteläisimmän kylän etäisyys toisistaan on yli 140 kilometriä.
Elinvoimainen ja kasvava kunta
Kittilässä sijaitsevat Suomen suosituimpiin kuuluva ympärivuotinen vapaa-ajankeskus Levi ja Euroopan suurin kultakaivos.
Kansainvälinen lentoasema, jonne on sesonkiaikana päivittäin lentoja Suomesta ja muualta Euroopasta, takaa hyvät yhteydet.
Kansainvälisyys on merkittävässä roolissa napapiirin yläpuolella sijaitsevan Kittilän elinkeinoelämässä.
Yritystiheys on Kittilässä Suomen huippua – alueella on noin 600 yritystä.
Matkailun ja kaivosteollisuuden tuoman kehityksen myötä modernin ja kansainvälisen tunnelman saaneessa Kittilässä perinteinen elämänmeno näkyy vielä monissa kylissä, taiteessa ja tapahtumissa.
Alueella on useita taiteilijakoteja ja muita matkailu- ja kulttuurinähtävyyksiä.
Kauan sitten…
Kittilässä on asuttu kauan.
Varhaisimpien asukkaiden jättämät esineet ovat kivikaudelta ja pronssi- ja kivikauden raja-ajalta, 3500-3000 vuotta sitten.
Aluetta ovat asuttaneet kalastuksesta ja metsästyksestä eläneet metsälappalaiset, joiden kesäpaikkoja on sijainnut Kittilän eri kylissä, mm. Könkäällä, Kelontekemässä, Kinisjärvellä, Kuivasalmella, Raattamassa, Lomajärvellä, Rouravaarassa ja Hanhimaassa.
Vanhoja uhripaikkoja on yli kymmenen, kuuluisimpana Taatsin seita Pokassa.
Historian kirjoitusten mukaan viimeistään 800-luvulta alkaen alueelle ovat saapuneet myös varhaiset eri puolelta Suomea tulleet suvut.
Kaupankäyntiä ja verotusta alueella ovat harjoittaneet myös norjalaiset, ruotsalaiset ja karjalaiset.
Hyvät viljelysmaat houkuttelivat uudisasukkaita ja monet saamen- ja suomensuvut sekoittuivat perheiksi.
Kittilä on mainittu jo 1553 veroluettelossa muodossa Kijckele. Varsinaisesti Kittilä on perustettu 1868, tuona vuonna pidettiin ensimmäinen uuden kunnallishallinnon mukainen kuntakokous.
Tätä ennen Kittilä tuli Sodankylän yhteydestä kappeliseurakunnaksi vuonna 1828 ja omaksi pitäjäksi keisarillisella käskykirjeellä vuonna 1854.
Aktiivista vapaa-aikaa kylissä
Kittilän kylissä voi harrastaa ohjatusti ja omatoimisesti.
Kylillä toimii useita urheiluseuroja ja vapaa-ajanyhdistyksiä, jotka tarjoavat toimintaa kaikenikäisille.
Kolmen kunnan yhteisen kansalaisopiton Revontuli-Opiston tarjoamia kursseja järjestetään monessa kylässä – lisäksi kursseja voi valita Enontekiöltä tai Sodankylästä. Kylissä voi opiskella vaikkapa kädentaitoja, kieliä, musiikkia, tanssia, liikuntaa, sienestystä, ruuanlaittoa, näyttelemistä tai it-taitoja.
Sirkan kylässä sijaitseva Suomen suurin vapaa-ajankeskus Levi tarjoaa tekemistä ympäri vuoden – talvella hiihtoa, laskettelua ja lumilautailua, kesäisin houkuttavat vaellus ja pyöräily. Lisäksi Leviltä löytyy esimerkiksi hyvinvointi- ja terveyspalveluita, sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja, erilaisia ohjelmapalveluita, ruoka- ja illanviettoravintoloita.
Kittilän kylissä luonto on monelle tärkeä vapaa-ajanviettopaikka. Vaellusreitit ja erilaiset luontopolut ja talvisin hiihtoladut kulkevat useiden kylien alueella. Kalastamaan Kittilään tullaan kauempaakin. Ounasjoki sivujokineen on kalastajien lisäksi melojien suosiossa. Laavut ja kodat antavat suojaa ja nuotiopaikan luonnossa kulkijalle.
Kauan sitten..
Alakylässä eli 1900-luvun alussa nuori taitava rahanväärentäjä, Janne Puurula. Hän aloitti ”työnsä” 11-vuotiaana ja väärensi lähes kaiken kotonaan tarvittavan rahan kahden vuoden ajan, isänsä ylpeyden aiheeksi. Markan setelit ja Ruotsin sadan kruunun setelit näyttivät hyvin aidoilta, värejä ja vesileimaa myöten. Tarkkojen sävyn saamiseksi Janne turvautui synteettisten värien lisäksi luonnonväreihin.
Hän ei koskaan jäänyt kiinni Suomen rahan väärentämisestä, mutta Ruotsin setelien piirtäminen huomattiin tarkan syynin jälkeen ruotsalaisessa pankissa. Kotona uunissa hävitettiin todistusaineistona väärennysvälineiden lisäksi Jannen muut taidokkaat piirustukset. Lopulta pojan ei ikänsä vuoksi tarvinnut suorittaa neljän vuoden tuomiotaan, mutta isä istui kaksi vuotta, josta osan Kittilän puulinnassa, nykyisen poliisitalon paikalla sijainneessa varavankilassa.
Köyhän perheen selviämiseksi tehtyä väärennöstyötä ei hävetty, vaan pojan ihmeellistä taitoa ihailtiin.
Janne Puurula katosi talvisodassa 1940 ja julistettiin kuolleeksi, mutta varmaksi ei tiedetä, mikä legendaarisen miehen kohtalo oli. Neuvostoradiosta kuultiin jatkosodan aikaan tietoa taivasta kartanpiirtäjästä naapurin puolella…
Voimaa luonnosta, evästä läheltä
Pohjoisen lyhyessä, mutta valoisassa kesässä luonnolla ja luonnonantimilla on oma rytminsä.
Ja luontoa riittää – tunturit, metsät, suot, joet ja järvet takaavat kotiin kannettavaa.
Luonnossa liikkuessa saa hengittää Euroopan puhtainta ilmaa.
Hillahulluus valtaa elokuussa monen mielen.
Herkkua poimitaan omaan käyttöön ja ylimääräiselle saaliille on varmasti ottajia. Marjastus, sienestys ja metsästys ovat monelle mieleisiä loppukesän ja syksyn harrasteita. Kalastus eri muodoissaan kiehtoo ympäri vuoden. Monet kodit ovat luonnonantimien osalta omavaraisia, pakastimet ovat täynnä marjoja ja hirvenlihan käsittely on syksyistä arkea. Lisäksi luonnonantimet toimivat toisille elinkeinona ja tuotannon raaka-aineena.
Porotalous on Kittilän alueella perinteinen elinkeino. Paikallista poronlihaa voi nauttia alueen ravintoloissa ja ostaa mukaan.
Tavallista elämää, erilaisia kyliä
Kylissä on tilaa rakentaa, elää ja asua.
Ruuhkattomuus ja väljyys helpottavat arkea. Omakotiasuminen on Kittilän kylissä tyypillinen asumismuoto.
Kittilän kylistä käydään töissä toisinaan pitemmänkin matkan päässä. Ruuhkattomilla teillä matkat sujuvat kuitenkin joutuisasti. Yrityksiä ja työpaikkoja löytyy useista kylistä. Suuri osa työpaikoista ja palveluista keskittyy kirkonkylälle ja Leville, jotka sijaitsevat keskellä kunnan aluetta.
Osasta kyliä neuvolapalveluita, päivähoitopaikkoja ja kouluja. Ikäihmisille on tarjolla kotona asumista tukevia palveluja ja kerhotoimintaa. Kittilän ja Kolarin yhteinen kirjastoauto kiertää Kittilän kyliä.
Kauan sitten…
Pappi kävi harvoin kylissä ja kastoi samassa tilaisuudessa useamman lapsen. Pastori Auno tuli Kallon kylään saarnareissulle ja kastamaan samalla lapsia. Kylässä oli sitten siunaantunut useampikin lapsi kastettavaksi. Muutaman sitten kastettuaan pappi totesi: ”Kyllähän se Jumala sanoi, että lisääntykää ja täyttäkää maa, mutta ei se tarkoittanut, että se yksin kallolaisten pittää tehä”.
Työpaikkoja ja yrittäjyyttä
Kittilän alueen suurimmat toimialat ovat matkailu ja kaivosteollisuus.
Työtä paikallisille ja muualta tuleville tarjoavat muun muassa Suomen suosituin vapaa-ajan keskus Levi palveluineen ja Euroopan suurin kultakaivos. Kansainväliset toimialat näkyvät yritysten arjessa.
Myös kunta on suuri työllistäjä.
Reilun kuudentuhannen asukkaan kunnassa yrityksiä on noin kuusisataa – Kittilän yritystiheys on asukaslukuun nähden Suomen suurimpia. Kylistä löytyy monipuolisesti muun muassa majoitus- ja ohjelmapalveluita, maanrakennus-, kuljetus- ja huolintapalveluita sekä kauneus- ja hyvinvointipalveluita.
Lisäksi kylissä työllistävät maa- ja metsätalous sekä poronhoito.
Selkeät vuodenajat
Kittilässä vuodenajat eroavat suuresti toisistaan. Lapissa sanotaan olevan kahdeksan vuodenaikaa – neljä päävuodenaikaa sekä niiden väliin sijoittuvat välivuodenajat.
Luonnon muutokset ovat nopeita ja selkeitä ja rytmittävät vuoden kulkua.
Kaamosaikaan, kun aurinko ei nouse, runsas lumi ja auringon kajastus saavat aikaan mieltä rauhoittavan sinisen hämärän. Keväällä kun aurinko taas nousee ja hanget moninkertaistavat valon, on kuin luonto ja ihmiset hullaantuisivat äkillisestä valonmäärästä.
Keväällä ja alkukesästä luonto on hehkuvan kirkkaanvihreä, ja värit syventyvät kohti keskikesää.
Ruska-aika syksyllä on monen suosikkivuodenaika – sääsket ovat kadonneet ja luonto tarjoaa upeita värejä vaeltajalle.
Loppusyksy ennen talvea on hämärän aikaa. Kynttilöitä sytytetään ja katseet käännetään jo kohti joulun tuloa, jolloin hanget ja juhlavalaistus tuovat oman taikansa.
Kylillä tapahtuu
Kyläyhdistykset ja muut toimijat järjestävät kylissä erilaisia tapahtumia niin oman kylän väelle kun vierailijoillekin.
Kittilän kylillä järjestetään ympäri vuoden erilaisia tapahtumia – esimerkiksi tansseja, pilkkikisoja, muikkumarkkinoita, poropäiviä, jääraveja, poroajokisoja, melonta- ja uistelukisoja. Kirkonkylällä on kesäisin perinteiset kesämarkkinat, joiden avajaisiltamia juhlitaan vuoron perään eri kylissä.
Kaukosessa järjestetään esittävän taiteen Hiljaisuus-festivaalit. Staalon teatterifestit taas antavat eloa alkavaan kaamokseen. Monenlaiset musiikkitapahtumat tuovat konsertteja, laulua, soittoa ja esiintyviä artisteja eri puolille Kittilää.
Levillä järjestetään useita vuosittaisia liikunta- ja harrastustapahtumia. Levin joulutorilta voi löytää monia kotimaisia tuotteita ja ideoita jouluun. Myös Ounasjoki tarjoaa raamit monelle tapahtumalle.
Luonto lähellä
Useissa Kittilän kylissä on omia luontopolkuja, laavuja ja kotia, joissa voi retkeillä. Lukuisilla tuntureilla voi tutustua kasveihin, eläimiin ja lopulta korkealta avautuvaan maisemaan.
Kittilän alueella Metsä-Lappi muuttuu Tunturi-Lapiksi, suot eli jängät ovat tyypillinen näky maisemassa, samoin kuin alueen useat vaarat ja tunturit, järvet ja suuri Ounasjoki sivujokineen.
Jänkkä herättää syksyisin hillakuumeen ja tarjoaa talvella tilaa liikkua.
Kittilän alueelta luonnosta löytyy vaikuttavia käyntikohteita, kuten rotkomainen Ruoppaköngäs Pöntsön kylän lähettyvillä, vanha saamelaisten uhripaikka Taatsin seita Pokassa, Lapin muinaisista tulivuorista kertova Linkuvuoren tulivuoripuisto Kittilästä Äkäslompoloon päin ja jylhä Kumputunturi lähellä Jeesiöjärven kylää.
Leviltä löytyy mielenkiintoisilla opaskuvilla varustettuja luontopolkuja ja Levin lähellä oleva Kätkätunturi on helppo päiväretkikohde. Aakenustunturilla on monentasoisia reittejä. Puljun erämaa-alue on suurien soiden ja lukuisten vaarojen ja tuntureiden erämaa, joka sopii hyvin kokeneille eräretkeilijöille ja vaeltajille.
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on myös lähellä vaellusreitteineen.
Elämää laidasta laitaan
Kittilää kylineen voi luonnehtia positiivisten kontrastien paikaksi. Kesä on oikea kesä, talvi oikea talvi. Hiljaisen erämaan vastapainona ovat nykyaikaiset palvelut ja nopeat nettiyhteydet.
Levin tiivis keskusta on sesonkiaikoina vilkas kuin pieni kaupunki. Kuitenkin hiljaisuuden ja rauhan voi kaikkina vuodenaikoina löytää jo muutaman kilometrin päästä. Suomalaiset ja ulkomaalaiset huippuartistit, näyttelijät ja muusikot vierailevat alueella keikkailemassa ja erilaisissa tapahtumissa. Kylistä taas löytyy perinteistä taidetta, käsityöläisyyttä ja musiikkiperinnettä. Kylissä on säilynyt vanhoja perinnerakennuksia ja perinteisiä kylämaisemia, kun taas matkailun myötä rakennetaan uusinta uutta.
Monenlaista valoa
Kesällä luonnonvaloa riittää ympäri vuorokauden Kirkkaina talviöinä tähtien määrä hämmästyttää, ja kuutamo valaisee maiseman.
Talvella Kittilässä valoa pimeään vuodenaikaan tuovat myös kauniit juhla- ja jouluvalaistukset rakennetussa ympäristössä. Takat ja kynttilät tuovat elävää tulta koteihin ja julkisiin tiloihin. Levin uusia asuinalueita on valaistu energiatehokkailla led-valoilla.
Taiteilijasielua taas viehättää erikoinen pohjoiselle alueelle taivaalta viistosti tuleva valo ja sen herättämä erikoinen maiseman väripaletti.
Talviset taivaanvalkeat, revontulet, ovat ihmisiä kiehtova ilmiö. Etenkin erämaakylissä, joissa rakennusten valoja on vähän, revontulet erottuvat vahvoina taivaalla. Revontulten syttyessä taivas muuttuu alati, pienestä himmeästä kaaresta saattaa kasvaa taivaan täyttävä luonnon valonäytös, jossa yön valaisee kirkas valovyö tai koko taivaankannen täyttävä revontulimyrsky.
Kulttuuria ja taidetta
Kulttuurin kirjosta voi Kittilässä nauttia ympäri vuoden. Kyliltä löytyy niin käsityöläisyys- ja pelimannimusiikkiperinnettä kuin teatteriharrastusta ja useita kuoroja.
Kittilässä on vahva kuvataiteen perinne – alueen taiteilijoilla on merkittävä osa lappilaisessa ja suomalaisessa taidehistoriassa. Taiteilijat eivät ole vain kuvanneet olemassa olevaa Kittilää, vaan rakentaneet sen moniulotteista henkistä ilmapiiriä, välittäen Kittilästä erilaisia kokemuksia ja kertomuksia.
Taideseura Staalo ylläpitää nykyisin alueen voimakkaita taide-elämän juuria. Monet kulttuuritapahtumat tuovat väriä kylien elämään.
Kittilän kotiseutumuseo Pakatissa esittelee kittiläläistä 1900-luvun alkupuoliskon talonpoikaisesineistöä.
Museoalue muodostuu vanhoista peräpohjalais-lappilaiseen tapaan sijoitetuista rakennuksista luonnonkauniilla paikalla Ounasjoen rannalla. Myös kylistä löytyy museotoimintaa, esillä on muun muassa vanhoja työvälineitä ja pihapiirejä.
Kittilässä voi vierailla Galleria Raekalliossa, Galleria Sibakow-Mansikassa, Taidemuseo Einari Junttilassa sekä Vinttigalleriassa, jotka kaikki toimivat taiteilijoiden kodeissa. Levillä sijaitseva Samiland esittelee Euroopan Union ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, historiaa ja nykypäivää.
Kittilän kirjastossa on monipuolinen aineisto, kuukausittain vaihtuva näyttely ja erilaisia kulttuuritilaisuuksia. Myös elokuvia ja teatteria Kittilässä nähdään tasaisin väliajoin.
Paljon porosta
Poro on tuttu eläin Kittilän kylillä kulkiessa. Suurimman osan vuodesta vapaana kulkeva poro ilahduttaa silmää maisemassa mutta muistuttaa samalla varovaisuudesta liikenteessä.
Loppukesästä pienet vasat seuraavat emojaan. Vaikka poro on yleensä lauhkea, se ei kuitenkaan ole kesy eläin, ja siksi sitä on parasta tarkkailla pienen matkan päästä. Syksyllä mieskuntoa uhkuvat hirvasporot kannattaa kiertää kauempaa omankin turvallisuuden vuoksi.
Poro on monella lailla läsnä kylien elämässä. Se toimii elinkeinona porotiloille ja poroajeluita järjestäville.
Poroerotukset rytmittävät elämää, ja erotusten aika tulee luonnon rytmin mukaan. Porojen nopeudesta kisataan porokilpailuissa, joissa ohjastaja tulee suksilla perässä. Porosta saadaan monipuolisesti raaka-aineita alueen ravintoloille ja perinteisten käsitöiden tekijöille.
Varo poroa!
- anna porolle mahdollisuus väistää sinua
- aja nopeutta, jossa hallitset autosi
- tarkkaile teidenvarsia – usko porovaroitusmerkkejä
- yhden poron lähistöllä on yleensä isompi tokka – käytä kaukovaloja jo hämärässä, sillä porojen silmät kiiluvat valokiilassa kauas
- varoita toisia autoilijoita poroista väläyttämällä pitkiä valoja
Porovahingon sattuessa..
- varoita muita, aseta varoituskolmio tielle – estä lisäonnettomuudet
- siirrä mahdollinen ruho pientareelle – huolehdi loukkaantuneiden ensiavusta ja soita hätäkeskukseen 112 – jos osaat, lopeta loukkaantunut poro – merkitse paikka näkyvästi paliskunnan poroarviomiestä varten – ilmoita hätäkeskukseen 112, vaikka vain kolhaiset poroa
- ruhoa ei saa ottaa mukaan – ilmoita vakuutusyhtiöösi
Matkailijan mukana
Matkailu tuo kansainvälisyyttä Kittilän kyliin. Kylät houkuttavat matkailijoita käymään – toiset jäävät niihin jopa asumaan.
Ravintolat ja kaupat ovat keskittyneet Sirkkaan ja Kittilän kirkonkylälle. Ohjelmapalvelut kuten poro ja huskyajelut, eräretket, liikunta-aktiviteetit, majoituspalvelut ja kokonaiset elämyspaketit ovat matkailijalle tarjolla eri puolella Kittilää. Kylissä voi majoittua kyläyhteisön keskellä vanhoissa kunnostetuissa kouluissa, mökkikylissä, maatiloilla, porotiloilla ja jopa lumikylissä. Seikkaile vaivattomasti järjestettyjen ohjelmapalveluiden valikoimassa tai etsi itse elämyksiä kylistä!
Veden äärellä
Kittilän joet tarjoavat vaihtelevia haasteita aloitteleville melojille ja kokeneille harrastajille.
Ounasjoki sivujokineen on kalastajien suosiossa, ja se valittiin vuonna 2003 Suomen parhaaksi kalastusalueeksi. Myös lukuisat järvet houkuttelevat kalastamaan.
Ounasjoki on aina ollut tärkeä kulkuväylä ja elinkeinon tuoja alueelle. Entisaikaan kuljettaessa yleisin ja helpoin tie kesäisin oli vesitie. Talvella kulkemista varten pohjoiset kansat kehittivät omaperäisen liikkumistavan: hiihtämisen. Poronhoidosta, metsästyksestä ja kalastuksesta eläneet muinaiset asukkaat viihtyivät joen varrella. Kalansaaliit houkuttivat tulijoita muualtakin, ja asukkaat perustivat myöhemmin maatiloja ja peltoja joenvarsialueille. Joki kulkee Lapissa 300 kilometrin matkan, ja on suurin Suomen rajojen sisäpuolella virtaava vapaa joki. Aikoinaan se tarjosi väylän tukkiuitolle ja toimi nopeimpana kulkureittinä ennen teitä.
Kittilässä on yli 700 järveä, monet niistä kalaisia. Suurimmat järvet ovat Kelontekemäjärvi, joka on kokonaan kunnan rajojen sisäpuolella, sekä Pallasjärvi Kittilän ja Muonion rajalla.
Ounasjoesta on koottu tietoa sivulle https://ounasjoki.fi
Murthela sanoen
Kittilän murre luetaan kuuluvaksi länsimurteisiin, vaikka useita leimaa antavia piirteitä on tullut itämurteistakin. Murre muistuttaa Kemin ja Tornion murteita, ja eroaa kuitenkin kummastakin.
Kittilän murre on jonkinlainen välimurre, ja sitä on ehdotettu kutsuttavaksi Ounasjoen murteeksi. Kun Kittilän alue on noin 160 km pitkä ja 60 km leveä, toki kunnan eri osissa löytyy jo eroja.
Mutta hoon paikka on tarkka, eikä sitä murretta taitamaton osaa oikein sijoittaa!
Alju – lemmikki, kesy eläin, elätti
Helevä – värikäs, heleä
Hoksata - keksiä, huomata
Hööli – kohtelias, ystävällinen
Isomus – suurin
Joutusa – nopea
Kakko – kakku, limppu
Kavota – kadota, joutua hukkaan
Kisuta – leikkiä, peuhata
Luppoaika – vapaa-aika, joutoaika
Melkuttaa – sekoittaa
Mennä häneksi – mennä pieleen
Motti – muki
Mätö – pilaantunut, mätä
Niinkö – yleinen kommentti kaikkiin toisen kertomiin kuulumisiin, uutisiin ja juoruihin
Nokko – kylliksi, aika lailla
Pahki – päin
Poikaneula – hakaneula
Pölättää – pelottaa
Raatata – keskustella
Ranttu – valikoiva, vaativa, nirso
Singutella – venytellä
Sinkua – venyä
Tyär, tyvär – tytär, myös yleisesti nuorehko naispuolinen ihminen
Vaimot, vaimoväki – naiset yleensä
Viruttaa – huuhdella
Visto – voimakkaan epämiellyttävä
Ämmi – isoäiti
Äiji – isoisä
Kittilän länsipuoli on lähellä Kolaria, joka puolestaan on rajakunta. Etenkin sielläpäin vaikuttavat myös ruotsinkielestä johdetut murresanat. Kallossa käytössä ovat esimerkiksi sanat
Hantuuki – pyyheliina
Kahaveli – haarukka
Lussu – lusikka
Nästyyki – nenäliina
Sihiveri – rikkalapio
Solokkuastia – laskiämpäri
Taltrikki - kahvilautanen
Kideve Elinkeinopalveluiden Kittilän kylähanke (2010-2013)
Hankkeen päätavoite oli Kittilän kylien elinvoimaisuuden lisääminen.
Lisäksi hanke keskittyi tunnistamaan alueen vetovoimatekijät ja tuomaan esille alueen monipuolisuutta.
Tavoitteena oli myös vahvistaa alueen identiteettiä ja kylien välistä yhteistyötä.
Hanke kannusta kyliä löytämään oman kylän kehittämisideoita ja tarjosi tukea siihen, että kylät itse voivat edistää kehittämishankkeita.
Kideve Elinkeinopalvelut sai rahoituksen hankkeeseen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, KKTM ry:n ja Lapin ELY-keskuksen kautta.
Kideve Elinkeinopalvelut on Kittilän kunnan elinkeinotoimen organisaatio, jonka tehtävä on vahvistaa alueen kilpailukykyä ja kehittää Kittilän seutua.
Kideve toteuttaa EU-rahoitteisia kehityshankkeita yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja tarjoaa Kittilän alueen yrityksille tietoa yrittäjyydestä ja yrityspalveluista.
