Ekosysteemi on yhteystyötä
Ekosysteemiyhteistyö luo parhaimmillaan samasta panoksesta enemmän kuin toimijat yksinään. Jos toiminta organisoidaan hyvin, ekosysteemi muodostaa turvallisen ja idearikkaan toimintaympäristön, jossa hyödynnetään monipuolisesti jäsenten tuottamaa ajankohtaista tutkimusta ja tietoa, suunnitellaan asioita yhdessä kestävästi ja varmistetaan matkailutoiminnan hyötyjen jakautuminen laajasti. Yhteistyössä pystytään myös ratkomaan monimutkaisia ongelmia, järjestämään esimerkiksi logistisia tai hankintaketjuja yhdessä tai rakentamaan kohdekohtaisia energiaratkaisuja tai muita resurssiviisaita toimintatapoja.
Yhteinen tavoite
Ekosysteemit ovat yhteisen tavoitteen ympärille rakentuvia jatkuvasti kehittyviä verkostorakenteita. Kolme keskeistä ekosysteemityyppiä voidaan tunnistaa niiden erilaisten tavoitteiden perusteella: osaamis-, innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemit. Lapin maakunnan alueella matkailuekosysteemi toimintamallia on jo rakennettu mm. Lapin liiton Arktinen matkailuekosysteemi -hankkeessa 2018–2020. Hankkeen tavoitteena on ollut tukea kestävää ja älykästä kasvua ja lisätä matkailun tuomia tuloja 1,5 miljardiin euroon ympärivuotista matkailua kehittämällä.
Ylitetään toimialarajat
Toimialarajat ylittävä yhteistyö luo monenlaisia etuja. Pienet yritykset voivat mm. laajentaa liiketoimintaa yhteistyön avulla ilman suuria riskejä ja hyödyntää ulkopuolelta tulevia innovaatioita. Isot yritykset voivat hyödyntää muiden toimijoiden täydentävää osaamista, päästä jakamaan liiketoimintariskejä sekä solmia uusia yhteistyösuhteita. Startupit voivat testata uusia ideoita, tutkimustahot voivat rakentaa uusia TKI-verkostoja sekä tavoitella monipuolisempia teknologioita tai kehitysympäristöjä. Kolmannen sektorin toimijoille voi avautua uusia rahoitusmahdollisuuksia. Kuntien vetovoimaisuus ja innovatiivisuus voi parantua ja on mahdollista päästä hyödyntämään uusia TKI-rahoituslähteitä. Rahoittajat voivat hyötyä kilpailukykyisestä kehitysalustasta, teknisestä kehityksestä ja uusista palveluista ja niin edelleen. Matkailijoille ekosysteemiyhteistyö voi näkyä laadukkaina palveluina ja yhteiskuntavastuullisena toimintana ja luontoarvojen säilymisenä. Julkishallinnon rooli tulee olla kehitystä mahdollistava, ei kontrolloiva.
Kuinka johdetaan
Jotta ekosysteemimäinen toiminta on sujuvaa ja tuloksellista, tarvitaan yhteistyötä ohjaavia mekanismeja. Kun jäsenten tavoitteet ovat sekä niiden omia että ekosysteemin yhteisiä. Myös johtamismallin on järkevää olla kerroksellinen. Orkesteroijalla on oltava strategista osaamista tavoitteellisen ekosysteemin muodostumiseksi sekä erilaisten toimijoiden sitouttamiseksi ekosysteemin yhteiseen toimintaan. Orkestroijan on luotava uskottava iso kuva ja koottava parhaat toimijat yhteiseen tekemiseen.
Aktiivinen ydinryhmä
Ydinryhmässä on usein globaalisti kilpailukykyinen ja hyvin verkostoitunut ekosysteemin keskus- tai veturiyritys tai useampia. Ydinryhmän toimijoilla on myös itsellään runsaasti resursseja sekä kehitysosaamista.
Ydinryhmän toimija tai toimijat kokoavat valmiin ratkaisun tai ovat ekosysteemin yhteisen ongelman omistajia. Luonnollisesti ydinryhmän toimijoiden omat ja ekosysteemin yhteisen vision pitää olla riittävän samansuuntaisia, että kehitys pääsee hyvin käyntiin ja tuottaa tavoiteltavia ratkaisuja. Kehitysryhmiin osallistuvat yritykset voivat olla kooltaan tai resursseiltaan pienempiä kuin ydinryhmän yritys/tiimi. Vaikka toimijoilla on omat tavoitteensa kehitystyöstä merkittävä osa voi olla ekosysteemin kumppaneiden kanssa yhdessä tehtävää. Seurantajäsenet ja sidosryhmätoimijat eroavat edellisistä toimijoista siinä, että ne tarjoavat pääsääntöisesti valmiita ratkaisuja ekosysteemin muille toimijoille tai vaikuttavat välillisesti ekosysteemin yhteisen tavoitteiden toteuttamiseen. Niillä ei välttämättä ole ekosysteemissä omaa kehitysagendaa, mutta näillekin toimijoille ekosysteemi tarjoaa hyviä mahdollisuuksia verkostoitua ja saada asiakasreferenssejä. (Ekosysteemiopas, VTT 2020).
