Kuva
ihminen, eläin, tekstiä

Kittilän kirjasto ma 3.6. klo 17: Seppo Tuomen Vepsänmaa-valokuvanäyttelyn avajaiset

Valokuvaaja Seppo Tuomi on kiertänyt Vepsänmaalla kuvaamassa itämerensuomalaista sukulaiskansaamme vepsäläisiä. Valokuvanäyttely Vepsänmaa on esillä Kittilän kirjastossa kesäkuun ajan. Avajaisia vietetään maanantaina 3.6. klo 17–18, jolloin kuvaaja on kertomassa teoksistaan. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

Äänisen eteläpuolella sijaitseva Vepsänmaa jakautuu Äänis-, Keski- ja Etelä-Vepsään. Äänisvepsää sävyttää järven läheisyys, mikä on mahdollistanut kalastuselinkeinon. Alue on tunnettu kivilouhoksistaan, joista saadaan paitsi arvokiveä rakennusteollisuuteen, myös mursketta esim. teiden perustuksiin.

Keski- ja Etelä-Vepsä ovat jokien ja järvien pirstomaa, kumpuilevaa metsämaata. Kylät ovat peltojen ympäröimiä. Elanto saadaan maa- ja metsätaloudesta. Vepsänmaan keskus ja suurin taajama on Vidla, venäjäksi Vinnitsa, jossa on noin 4000 asukasta. Heistä hieman yli puolet on vepsiä.

Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joiden kieli kuuluu uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen haaraan. Kieli muistuttaa karjalan kieltä, ja suomalaisen on helpompi ymmärtää sitä kuin esimerkiksi viroa. Vepsä on vanhemman väen käyttökieli varsinkin syrjäkylissä. Kouluissa opetuskielenä on venäjä. Petroskoissa julkaistaan vepsänkielistä, kerran kuukaudessa ilmestyvää sanomalehteä nimeltä Kodima.

Hallinnollisesti Vepsänmaa kuuluu kolmeen Venäjän federaation hallintopiiriin: Karjalan tasavaltaan sekä Leningradin ja Vologdan alueisiin. Hallinnon pirstoutuneisuus vaikeuttaa osaltaan vepsäläisten kanssakäymistä ja mm. yhteisten kulttuurihankkeiden toteuttamista.

Vepsäläisten sulautuminen vältaväestöön onkin ollut voimakasta. Heitä arvioidaan olevan jäljellä alle 5 000. Suomen tunnetuin vepsäläinen on kirjailija Raisa Lardot, joka muutti vanhempiensa kanssa sodan jälkeen Suomeen. Vepsäläisistä kulttuurivaikuttajista mainittakoon jo edesmennyt Vepsän kansallisrunoilija Nikolai Abramov sekä kielitieteilijä ja runoilija Nina Zaitseva.

Valokuvaaja Seppo Tuomi on syntynyt Helsingissä vuonna 1951 ja asuu nykyisin Nurmijärvellä. Tuomi on palvellut työuransa puolustusvoimissa, Kadettikoulun jälkeen neljä vuotta Sodankylässä ja sen jälkeen esikuntatehtävissä Helsingissä.  Suomalaisugrilaiset kansat ja valokuvaus ovat olleet Tuomen harrastuksia pitkään. Näyttely esittelee nykyvepsäläisten elämää arjessa ja juhlassa sekä kylänäkymiä. Näyttelyn toteuttamista on tukenut Suomen Suvun Säätiö Helsingistä.

Päivitetty: 27.5.2024 07.56

Lisää tapahtumia