Henkilökohtaisen tuen kehittämis-työpaja 1 :5.6.23
1. Mikä palveluissa sujuu hyvin? Parhaat/toimivat käytännöt
- oppilaitosyhteistyö
- nopeaa reagointia, helppoa kommunikoida, toimia yhdessä, etäopetuksen tuki parantunut,
- saavutettavuus
- kehittäminen yli sektorirajojen
- tiedostetaan tarve, halu aikaansaada kehitystä, tunnettavuus
- osaavia ammattilaisia
2. Mikä tökkii? Mikä vaatisi kehittämistä?
- kehitysideat jäävät toteuttamatta
- palvelut tähtäävät koulutukseen ja työhön, tuki päättyy, kun tavoite täyttyy (tuen tarve ei välttämättä pääty)
- palvelujen päällekkäisyys
- mielenterveyspalvelujen resurssipula
- vammaispalvelut ei toimi
- palveluohjaus ei toimi
- matalan kynnyksen vertaisryhmät (ammatillisvetoisesti) puuttuvat
- osaamista ja ymmärrystä kokonaisvaltaisen toiminta- ja työkyvyn arviointiin
- onko resurssit kohdennettu oikein?
3. Mitä voisimme yhdessä tehdä, jotta saisimme enemmän tulosta/vaikuttavuutta?
- sanoista tekoihin; kuka ottaa vastuun, että yhdessä suunniteltu menee käytäntöön? > kartoitetaan verkosto ja sovitaan vastuuhlö
- oman roolin ja profession tiedostaminen
- nivelvaiheyhteistyö (perusopetus) > tiedonkulku palvelusta toiseen
- kehittämistyöpajat (näitä siis kannattaa jatkaa)
- avun pyytäminen tarvittaessa muilta > eteenpäin saattaminen
- enemmän miespuolisia työntekijöitä
- palautteen kerääminen/saaminen/reflektointi
4. Mitä muut tahot voisivat tehdä, jotta edellytykset työhön paranisivat?
- peruspalveluiden toimimattomuus > lisää palveluita ja olemassa olevien turvaaminen
- panostus ennaltaehkäisevään auttaa korjaavissa palveluissa
- aina asiakas edellä verkostossa ja kaikessa työskentelyssä
- tilat ja työsuhteet kuntoon
- asuntoja; tekijöitä olisi, mutta heille ei asuntoja > jättävät tulematta
- myös oma työvoimareservi osaamisperusteinen/vahvuuspainotteinen työnvälitys > ei vain tutkinto
- harrastusmahdollisuudet > kokeilut, kummit, välinelainaamo, kyydit
- lisää mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn sisältöön, osallistaminen ja osallistuminen
- kuuntelu ja arvostava kohtaaminen. Kukaan ei ole yhtään parempi toistaan. Vanhemmat ovat lastensa asiantuntijoita. Mikä on nuoren oma ajatus, tavoite ja päätös?
- kiltin nuoren huomioiminen, voi olla diagnoosi, jota ei huomata, koska on kiltti, tällöin alisuoriutuu.
Keskustelusta nostoja:
- Miten huomioidaan ammatilliseen eriytymiseen pohjautuvassa tukijärjestelmässä se, että tutun ja luotettavan tukihenkilön vaihtuminen voi olla nuorelle/asiakkaalle iso kriisi?
- Toimintaterapian palvelut paremmin nuorten saataville – tarpeiden tunnistaminen
- Palveluohjaus ei toimi – kuka ohjaa, kuka on vastuussa niin ettei palvelut ja verkostot toimi päällekkäin?
- Kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arviointi (ICF) mukana asiakkaan prosessissa alusta loppuun verkostoissa – SHL mukainen omatyöntekijä pitää nimetä jos erityisen tuen tarve.
- Tavoitteiden asettelu ja eteenpäin vievät tavoitteet; Palvelupolku jossa jokainen toimija on tunnistanut oman vastuunsa ja valmis päästämään irti, kun tavoitteet täyttyvät
- Suunnitelmallisuus asiakkaan palvelupolun suhteen – sen puute Kittilässä
Henkilökohtaisen tuen kehittämis-työpaja 2: 13.9.2023
Jakauduttiin ryhmiin pohtimaan eri teemoja. Ryhmät saivat piirtää palvelukartan tai muun hahmotuksen palvelukokonaisuudesta ja nostaa konkreettisia kehittämiskohtia, ideoita ja ajatuksia
- Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
- Mielenterveyden, arjen hallinnan ja hyvinvoinnin tuki
- Valmennus kohti ammatinvalintaa, koulutusta ja työelämää
Konkreettisia kehitysideoita/toimintamalleja:
- matalan kynnyksen palvelut, walk-in
- perhetyön laajentaminen kouluikäisten perheille
- tila/toiminta, yhteisöllinen tekeminen yli 18-vuotiaille; kahvilatoiminta (lukioesimerkki)
- enemmän, ennaltaehkäisevästi panostusta ammatin valintaan; paikalliset rekrymessut, Kideve, Kittilän yrittäjät
- MYR -käytäntö sujuvammaksi
Terveiset johtoportaalle:
- matalan kynnyksen palvelut, Walk-in
- pitotekijät (henkilöstön vaihtuvuus)
- kokonaiskoordinointi?
- ohjaamo
- lukiolaisille asuntola, jossa aikuinen
- MYR -käytäntö sujuvammaksi
- Toimintaympäristö jatkuvassa muutostilassa; sote, te2024, vaihtuvat hankkeet ja työntekijät. Henkilöstö yrittää selvitä hengissä, pysyä kärryillä siitä, mitä tapahtuu, kuka koordinoi? Kuka ratkaisee ongelmat, kuka ohjeistaa?
- Runsaasti ongelmia, jotka pitäisi ratkaista monialaisesti, mutta ei kuulu rivityöntekijöille, vaan johtajille; valtakunnallisen/alueellisen ja paikallisen tason koordinointi??
Henkilökohtaisen tuen kehittämis-työpaja 3: 8.11.23
Työpajassa käytiin aikaisempien perhekeskustyöpajojen tuloksia läpi. Esiteltiin uutta Oman onnensa sepät valmennusta. Kuultiin konsultatiivisesta sairaalaopetuksesta. Ja kartoitettiin ryhmämuotoisia toimintoja ja toimintamalleja jotka edistää yhteisöllisyyttä ja ehkäisee kiusaamista.
Jatkotoimenpiteinä sovittiin:
- Miniverson ja Verson / Kiva koulun koordinaatioryhmä ja jatkuvat koulutukset Kittilässä
- Kirjastolle tukea ja yhteistyötä nuorten kiusaamistilanteisiin
- Esitellään työpajan tulokset ja toiveet johtoportaalle
- Selvitellään kasvatus- ja perheneuvolan tilannetta.
