Maalämpö

Maalämpöjärjestelmän asentaminen/rakentaminen on aina luvanvaraista rakentamista (RakL 42 §). Maalämmön keruujärjestelmiä ovat lämpökaivo, maapiiri ja vesistö.

Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen ja maaperään tai vesistöön sijoitetun lämmönkeruuputkiston asentaminen on ollut luvanvaraista 1.5.2011 alkaen. 

• Uudisrakennuksiin tulevat maalämmön hyödyntämisjärjestelmät tulee esittää rakentamislupahakemuksessa. (Lupapisteen lisää toimenpidekohdasta) 
• Myös vanhan lämmitysjärjestelmän lämmönlähteeksi asennettavalle maalämpöjärjestelmälle tulee hakea rakentamislupa

Maalämmön käyttäminen (lämpö kaivo, maalämpöpiiri) lämmitysjärjestelmänä vaatii rakennusvalvontaviranomaisen luvan sekä uudisrakentamisessa, että lämmitysjärjestelmän vaihdoksessa. Lämpökaivon sijoittamisessa on huomioitava eri kohteiden minimietäisyyksiä. Minimietäisyyksien tarkoitus on ehkäistä riskejä ja ongelmatilanteita. 

Lämpö kaivojen vähimmäisetäisyydet eri kohteissa voivat vaihdella pohjaveden virtausolosuhteista ja maaperästä riippuen.

Rakennusvalvonta ei myönnä maalämpöhankkkeiden toteutukseen RakL 78 § mukaista aloitusoikeutta. Aloitusoikeutta ei myönnetä, koska rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan porakaivon poraustyöt voisivat olla valitusajan päätyttyä jo pääosin tehty, jolloin mahdollinen muutoksenhaku muodostuisi hyödyttömäksi. 

Ns. Energiakaivokentäksi katsotaan ratkaisu, jossa maalämpö kaivoja on kymmenen tai enemmän.

Energiakaivokenttien suunnittelussa ja toteutuksessa tulee energialaskelmalla/-mallinnuksella osoittaa, että naapurikiinteistöillä on riittävät mahdollisuudet maalämpöenergian hyödyntämiselle ja riittävyydelle.

Maalämpökentän toteutuksessa suositellaan ns. TRT-kaivojen poraamista. TRT-kaivot tulee suunnitella mahdollisuuksien mukaan siten, että niitä voidaan jälkikäteen käyttää myös varsinaisina lämmönkeruu kaivoina.

Maalämpökentistä pyydetään lausunto vähintään Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä tarvittaessa Lapin ELY-keskukselta. Lisäksi pyydetään tarvittaessa lausunnot myös muilta paikallisilta kunnallistekniikan toimijoilta kuten, esim. Levin Vesihuolto Oy, Kittilän vesihuolto osuuskunta, Rovakaira Oy, Kittilän Aluelämpö Oy yms.

Mikäli maalämpökenttä sijaitsee vedenottamon suoja-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä tulee hankkeeseen ryhtyvän pyyttä suunnitelmista lausunto riittävän koulutuksen ja kokemuksen omaavalta geofysiikan asiantuntijalta, esim. geofyysikko tms.

Rakentamislupa käsitellään aina tapauskohtaisesti ja lupa voidaan evätä esimerkiksi tärkeillä pohjavesialueilla, alueilla, joille on suunniteltu maanalaisia rakenteita tai tilanteissa, joissa maalämpöjärjestelmä on suunniteltu liian lähelle vähimmäisetäisyyksissä esitettyjä toimintoja.

• Etäisyydet maalämpöjärjestelmästä eri kohteisiin on esitetty ao. luettelossa.
• Maalämpöjärjestelmää ei saa sijoittaa vedenottamon suoja-alueelle (400 m).
• Pienemmät minimietäisyydet tontin rajaan nähden voivat olla mahdollisia, jos kyseessä on etäisyys tie-, puisto- tai viheralueen rajalinjalta. Tarvittaessa perustetaan rasite.

Vähimmäisetäisyyksiä kohteisiin ovat

- naapurikiinteistön rajasta 7,5 m, lämpökaivosta 7,5m, vaakaputkistosta 1,5m 

- kadun ja muun yleisen alueen rajasta 5 m 

- naapurin lämpökaivosta/-kentästä 15 m 

- porakaivosta (talousvesikaivo) 40 m 

- rengaskaivosta (talousvesi) 20 m 

- rakennuksesta 3 m 

- vesi- ja viemärijohdoista 5 m 

- kiinteistökohtaisesta jätevedenpuhdistamosta 30 m 

- harmaiden vesien puhdistusjärjestelmästä 20 m 

- vedenottamosta 500 m

Lämpökaivon sijoittaminen edellä esitettyä lähemmäksi naapurin rajaa tms. edellyttää naapurin kirjallista suostumusta. Etäisyyksistä voidaan poiketa kohteen omistajan suostumuksella, erillisen selvityksen perusteella tai erityistoimenpitein esimerkiksi tekemällä vinoreikiä. 

Rakentamislupahakemus tehdään Lupapisteen sähköisessä asioinnissa.

Hakemuksen liitteet:

• Omistus tai hallinnan todistus (lainhuuto, vuokraoikeuden rekisteriote tms.)
• Asemapiirros mittakaavaan 1:200 (1:500), kiinteistön ja suunnittelijan tiedoin, kaivon tai keruuputkiston paikka esitettynä ja mitoitettuna.
• selvitys lämpökaivon syvyydestä tai keruuputkiston pituudesta sekä mahdollisten muutostöiden aiheuttamista toimenpiteistä kiinteistön sisällä 
• valtakirja, kun hakemuksen allekirjoittajana on muu kuin kiinteistön omistaja/haltija
• selvitys poistuvasta lämmitysjärjestelmästä, (kuten öljylämmityksen öljysäiliö)
• naapurin suostumus, mikäli poiketaan annetuista ohjeista
• asiantuntijaselvitys ohjeen mukaisista vaatimuksista poikkeamiseen

Pohjavesialueiden sijainti tulee selvittää rakennusvalvonnasta tai ympäristövalvonnasta ennen hankkeeseen ryhtymistä.

• Pohjavesialueilla tulee selvittää etukäteen rakennusvalvonnan kanssa rakentamisluvan myöntämisen edellytykset.
• Pohjavesialueella on selvitettävä riskit pohjavesien mahdolliseen pilaantumiseen.
• Korkeimman hallinto-oikeuden viimeisimmät päätökset ovat linjanneet, että pohjavesialueilla maalämpöjärjestelmään, myös pieniin yhden talouden järjestelmiin, tulee hakea vesilain mukainen lupa ennen kuin rakentamislain mukaista rakentamislupaa voidaan käsitellä ja ratkaista.

Maalämpö kaivon rakentaminen luokitellulle pohjavesialueelle voi edellyttää rakentamisluvan lisäksi myös vesilain (587/2011, VL) mukaista vesi(talous)lupaa. Vesilain mukaisesta lupatarpeesta ja hankkeen edellytyksistä tulee pyytää lausunto ELY- keskukselta. 

• Lupahakemukseen on tarvittaessa selvitettävä riskit ympäristön pilaantumiseen mm. etäisyys vedenottamoon, pohjaveden virtaussuunta, pohjavesikerroksen paksuus sekä kallioperän ruhjeet suunnitellun lämpökaivon kohdalla ja johtotietokartta (esim. kallioperän rikkonaisuus voi vaikeuttaa poraustyötä ja rakenteiden pysyvyyttä, kaivon rakentaminen voi muuttaa pohjaveden virtausolosuhteita tai määrä).
• Kittilän eräillä alueilla pohjavesi on paineellista. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon paineellisen pohjaveden vaikutus lämpökaivon tekniseen toteuttamiseen ja mahdolliset vaikutukset pohjavedenpinnan korkeusasemaan. Lämpökaivon sijoittaminen paineellisen pohjaveden alueille tulee perustua riittäviin tutkimuksiin, jotka tulee liittää lupahakemuksen liitteeksi.
• Suunnitteluvaiheessa on varmistettava, ettei maalämpöjärjestelmän kohdalla ole pilaantunutta maata, tarvittaessa ohjeet ELY-keskukselta (pilaantuma voi levitä, kemikaalit voivat syövyttää lämpökaivon rakenteita).
• Isommista hankkeista sekä veteen asennettavista putkista on pyydettävä lausunto ELY-keskukselta ja liitettävä se rakentamislupahakemukseen.
• Vesistöön sijoitettava putkisto vaatii vesialueen omistajan suostumuksen.

• Kallioperän radonin pääsy huoneilmaan on estettävä läpivientien tiivistyksellä.
• Pintavesien pääsy kaivoon on estettävä tiivistyksillä tai rakentamalla kaivo riittävän korkealle maanpinnasta.
• Ruopattaessa syntyvät massat on sijoitettava oman kiinteistön maa-alueelle siten, etteivät ne aiheuta haittaa naapureille eivätkä joudu takaisin vesistöön.
• Porauksessa syntyvä pöly ja liete on käsiteltävä niin, ettei siitä ole haittaa ympäristölle tai naapureille. Lietettä ei saa johtaa viemäriin tai vesistöön

Käytettävä ihmisille ja ympäristölle haitattomia kemikaaleja: 

• betaiini, 
• etanoli, tai 
• kaliumformiaatti.  

Sallitut aineet ovat biologisesti hajoavia eikä niitä ole luokiteltu ympäristölle tai terveydelle varallisiksi.

Lämmönsiirtoaineena ei saa käyttää

• Metanoli (helposti syttyvä, myrkyllistä hengitettynä, nieltynä ja iholle joutuessaan),
• Etyleeniglykoli (yli 25% liuokset luokitellaan terveydelle vaaralliseksi, lämpökaivoissa käyttöliuoksen pitoisuus on 41%),
• Propyleeniglykoli (kuluttaa happea, hajoamistuotteen pahan hajuisia, happipitoisuuden laskiessa rauta ja mangaani liukenevat veteen).

1. Kiinteistön vakuutuksen kattavuus on syytä tarkistaa ennen rakentamisen aloittamista.
2. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava, että maalämpöporaus yritys on varautunut yllättäviin tilanteisiin toiminnan vastuuvakuutuksella.
3. Hankkeeseen ryhtyvän tulee tarkastaa urakoitsijalta vakuutuksen voimassaolo ja sopia kirjallisesti vastuista.
4. Tahaton vinoon mennyt poraus voi aiheuttaa haittaa toiselle kiinteistölle porattaviin reikiin. Vinoon porauksella voidaan myös estää toisen kiinteistön maanalaisten tilojen rakentaminen. Ellei naapurikiinteistö pysty rakentamaan omia maanalaisia tiloja, voidaan porareikä joutua poistamaan käytöstä esimerkiksi betonoimalla se.
5. Tulviva porareikä voi hallitsemattomasti myös heikentää maaperän kantavuutta tai kuljettaa rakennuksen alta maa-ainesta ja rakennus voi alkaa sortua. Lähellä olevat muut maan kantavuuteen perustuvat rakennelmat ovat tällöin myös vaarassa vahingoittua. (Mahdollisesti purkautuvan pohjaveden poisjohtaminen tulee suunnitella siten, että siitä ei aiheudu haittaa omalle tai naapurikiinteistöille)
6. Rakennetusta järjestelmästä on myös laadittava käyttö- ja huolto-ohje, sekä tarkastus- ja säätöpöytäkirjat. Asiakirjat on oltava nähtävillä loppukatselmuksessa ja ne on luovutettava kiinteistön omistajalle.
7. Lämpökaivon suunnittelussa ja toteutuksessa noudatettava RakL 42 §, ja Ympäristöopas/2013 Lämpökaivo –määräyksiä ja ohjeita. GTK tutkimusraportti 17/2021 Energiakaivon asennus ja käyttö ympäristötarkastelu. NEK (Normienergiakaivo 17 kriteerit), ”Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry:n laatimaa ohjeistusta” 
8. Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetut lämpökaivot ja lämmönkeruuputkistot tulee sijoittaa kiinteistölle siten, ettei niistä aiheudu haittaa muille kiinteistöille, eikä kunnallisteknisille järjestelmille.
9. Stimulointia eli kallioperän rakojen ja ruhjeiden avaamista (hydraulista murtamista) voimakkaan ylipaineistuksen avulla on pyrittävä välttämään. Stimulointi/säröyttäminen Kallioperän rakojen ja ruhjeiden avaaminen (hydraulinen murtaminen) voimakkaan ylipaineistuksen avulla. Säröyttämisen tavoitteena on vedenjohtavuuden lisääminen kallioperän rakoverkostossa (uusien rakojen synnyttäminen ja olemassa olevien rakojen avaaminen). Ks. tehostettu geoterminen järjestelmä.
10. Energiakaivokenttien suunnittelussa ja toteutuksessa tulee energialaskelmalla/-mallinnuksella osoittaa, että naapurikiinteistöillä on riittävät mahdollisuudet maalämpöenergian hyödyntämiselle ja riittävyydelle.
11. Energiakaivokentäksi katsotaan ratkaisu, jossa maalämpökaivoja on kymmenen tai enemmän.