Kaikki Kittilän perhekeskuksen palvelut on koottu kunnan sivujen Lapsiperheet -kohdevalikkoon, jonka yksi osa tämä sivu on.
- Pyydä apua palvelun kautta voit pyytää apua tai kysyä neuvoa omaan tai läheiseen tilanteeseen liittyen.
- Vanhempien Enjaksa.fi palvelusta löydät paljon videoita eri aiheista ja nuorten omasta palvelusta Normaali.fi löydät nuorille suunnatut videot eri aiheista.
- Apua huoliin -chat tarjoaa apua lappilaisten nuorten ja lapsiperheiden vanhempien huoliin.
Vastaa työnhakijoiden ja työnantajien työvoimapalveluiden järjestämisestä Enontekiön, Kittilän, Kolarin, Muonion ja Pellon kunnissa. Jos haet töitä tai työntekijöitä, kirjaudu Työmarkkinatorille ”Henkilöasiakkaat” tai ”Työnantajat ja yrittäjät” kautta. Työmarkkinatori toimii töiden ja tekijöiden kohtaamispaikkana. Pääset luomaan mm. työnhakuprofiilin tai työpaikkailmoituksen ja löydät kattavasti ohjeita.
Avoimet työpaikat löytyvät kuntarekrystä hakemalla Kittilä.
Omaperhe sivuston osiosta Perhevapaalta työelämään löydät lisätietoa: Työn ja perheen yhteensovittamisesta, kouluttautumisesta ja jatko-opinnoista, omista osaamisen ja vahvuuksien tunnistamiseen, työnhakuun, vaihtoehtoisiin työmuotoihin sekä yhteiskunnan tuesta muutoksissa.
Töihin paluun omahoito-ohjelma
Mietitkö, olisiko sinun mahdollista palata töihin? Pohditko, miten se onnistuisi? Kuormittaako ajatus töihin paluusta? Oletko huolestunut toimeentulostasi, jos voimavarasi eivät alkuun riitä kokopäiväiseen työhön? Mielenterveystalon Töihin paluun omahoito-ohjelmasta saat tukea näiden asioiden käsittelyyn. Ohjelma sisältää tietoa ja harjoituksia.
Työelämästä perhevapaalle ja takaisin -opas työnantajille
Työelämästä perhevapaalle ja takaisin – Perhevapaiden opas työnantajille sisältää tietoa, jonka avulla voit työnantajana sujuvoittaa työyhteisössäsi työn ja perheen yhteensovittamista ja edistää koko työyhteisön hyvinvointia.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajan vinkit hoidon aloittamiseen:
- Varaa tutustumiseen aikaa reilusti. Ensin pieniä hetkiä yhdessä lapsen ja vanhemman kanssa, ulkona leikkimistä, sisällä leikkimistä, ruokailu. Vähitellen pieniä hetkiä ilman vanhempaa. Naapurimaassa Ruotsissa suositellaan tutustumisajaksi vähintään 2 viikkoa.
- Ensimmäiset päivät ja viikot voivat sujua todella hyvin ja sen jälkeen astua arki ja jääminen voikin olla yllättäen vaikeampaa. Kannattaa muistaa, että töiden aloittaminen voi olla hankalaa myös vanhemman näkökulmasta. Myös työ- ja kotielämän yhteensovittaminen vaatii usein alkuun totuttelua kaikilta. Erityisesti jos kyseessä on esikoinen, mutta myös jos perheessä on useampia lapsia varhaiskasvatuksessa ja/ tai koulussa.
- Lapsi voi reagoida uuteen tilanteeseen ja se voi näkyä nukkumisen levottomuutena ja/tai syömisen hankaluutena, nämä ovat niitä pieniä asioita, joihin lapsi itse voi vaikuttaa. Tai kiukkuna, joka näkyy pois juoksemisena hakutilanteessa. Tähän paras apu on vanhemman syli ja läheisyys sekä ikävästä puhuminen. Lapsi ansaitsee aidon kohtaamisen vanhemman kanssa hakutilanteessa, joten älylaitteet on syytä laittaa silloin taskuun / laukkuun.
- Oma unikaveri, perheenjäsenten kuvat tai joku muu muistuke vanhemmasta (esim. äidin huivi) helpottavat alkuun ikävän tunnetta.
- Kotiin mennessä kannattaa varata aikaa jakamattomalle huomiolle ja yhteiselle jutustelulle päivän tapahtumista (noin15-20 min), sen jälkeen usein jo löytyy omia juttuja tehtäväksi tai vaikkapa joku lasten ohjelma katsottavaksi. Joku lapsi voi haluta myös olla hetken aikaa ihan itsekseen.
- Lapsi kannattaa tuoda ryhmään, toivottaa mukavaa päivää ja lähteä melko reippaasti pois. Lähtemisen pitkittäminen on hankalaa niin lapselle kuin aikuisellekin. Lapsen voi myös luovuttaa ryhmän aikuisen syliin. Aikuisten kanssa voi tehdä myös sopimuksen, että vanhemmalle lähetetään viesti, kun itku on laantunut. , jos lähdön hetki on itkuinen. Itku unohtuu yleensä varsin pian, kun päivän touhut pääsevät alkamaan.
- Mitä pienempi lapsi, sitä toivottavampaa olisi, että hän saisi tutustua ensin yhteen ryhmän aikuiseen ja vain muutamaan lapseen kerrallaan ja siitä vähitellen tutustua suurempaan joukkoon ja useampaan aikuiseen.
- Päivän hetkien piirtäminen ja kuvittaminen helpottaa joitakin lapsia, samoin kalenteri, josta näkyvät niin hoitopäivät kuin vapaatkin. Erityisesti, jos lapsella on useampi koti, kalenterin avulla voi jäsentää aikaa lapsen näkökulmasta.
- Jos on mahdollista vaikuttaa päivän pituuteen hoidon alkuvaiheessa, siitä hyötyvät niin lapsi kuin myös aikuiset. Kannattaa myös miettiä kuinka paljon muuta kodin ulkopuolella tapahtuvaa ohjelmaa sopii/ järjestää varhaiskasvatuksen aloittamisen alkuun.
- Uudessa tilanteessa tarvitaan paljon lähellä oloa ja sylittelyä, lukemista, leikkimistä, hierontaa sekä kodissa tehtäviä yhteisiä puuhia yms.
Hyväkysymys.fi sivuston artikkelit
- Pikkulapsia perheessä
- Kouluikäisiä perheessä
- Matkatyö ja perhe-elämän arki
- Miten vuorotyössä voidaan tukea perheen ja työn yhteensovittamista?
- Yksinhuoltajana työelämässä
- Mitä tarkoittaa perheen ja työn yhteensovittaminen?
- Miten yhdistää etätyö ja lastenhoito?
- Vinkkejä ankeisiin aamuihin
- Kuinka selvitä arjen kaaoksesta?
- Lapsen varhaiskasvatuksen aloitus
