THL:n määritelmä tehtävästä: "Lapsen fyysisen, psyykkisen ja psykososiaalisen kehityksen seuranta ja edistäminen. Perheen terveellisten elämäntapojen edistäminen. Vanhemmuuden ja perheen lähiverkoston tukeminen. Vanhempien ohjaaminen tarvittaessa esim. päihde- tai mielenterveyspalveluihin. Lähtökohtana työlle ovat äitiys- ja lastenneuvolan terveystarkastukset ja koko perheen laajat terveystarkastukset. Tutkimustieto lapsen kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia suojaavista tekijöistä ohjaa toimintaa."
Nykytila Kittilässä:
- Lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia tukevat kaikki lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivat ammattilaiset neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa, hammaslääkärissä, sosiaalihuollossa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, nuorisotoimessa sekä kolmannen sektorin toimijat, kuten seurakunta ja järjestöt.
- Äitiysneuvola ja lastenneuvolan terveystarkastukset: Lasten määräaikaistarkastukset kehityksen ja kasvun seuraamiseksi terveydenhoitajalla käyntejä on raskauden aikana noin 9–10 kertaa ja lääkärillä 2 kertaa. Vauvan ensimmäisen ikävuoden aikana neuvolakäyntejä on keskimäärin kerran kuussa, sen jälkeen vuosittain tai tarpeen mukaan. Lapsen ja perheen tarpeen mukaan voidaan sopia ylimääräisiä neuvolakäyntejä.
- Kouluterveydenhuolto: Oppilaiden määräaikaiset terveystarkastukset ja seulontatutkimukset muodostavat kouluterveydenhuollon rungon ja niillä arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan terveystarkastukset ovat laajoja.
- Suunterveydenhuollon tarkistuksissa käyvät kaikki lapset ja nuoret. Suun terveydenhuollon palveluihin sisältyy suun ja hammassairauksien tutkimus ja hoito, terveysneuvonta ja -tarkastukset. Tarvittaessa potilas ohjataan jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Oikomishoidon tarve arvioidaan suun terveystarkastuksissa. Suuhygienistin valistus käyntejä varhaiskasvatukseen on lisätty vuonna 2023.
- Kittilän varhaiskasvatuksessa on moniammatillisissa tiimeissä työstetty ruokakasvatukseen toimintaohjeita. Samalla varhaiskasvatus sitoutuu osaltaan lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Varhaiskasvatuksella on keskeinen merkitys lapsen ravitsemuksen, tottumusten sekä syömiseen liittyvien taitojen ja tapojen kehittymisessä. Ruokailu ja ruokakasvatus ovat osa kokonaisvaltaista hyvinvointioppimista, joka tapahtuu varhaiskasvatuksessa lapsiryhmässä ja aikuisten ohjauksessa tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteina on mm. ohjata lasta monipuoliseen ja vaihtelevaan ruokavalioon, opastaa omatoimiseen ruokailuun ja hyviin pöytätapoihin sekä järjestää kiireettömiä, miellyttäviä ja virkistäviä yhdessäolon hetkiä. Välipalalistan laadinnassa on tarkasteltu lisäksi suolan, sokerin, rasvan ja lisäaineiden määrää. Listalle on nostettu ennen kaikkea puhdas ruoka, jota valmistetaan perusraaka-aineista.
- Perhekeskuskoordinaattori ja liikuntasihteeri osallistuvat valtakunnalliseen verkostoon, joka pohtii elintapaohjauksen edistämistä ja tukemista osana perhekeskuskehittämistä. Yhtenä konkreettisena asiana on pohtia, voivatko perhekeskukset olla tulevaisuudessa osa hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyönä toteutettavaa perheiden elintapa- ja liikuntaneuvonnan palveluketjua.
- Kunnan liikuntasalien käyttö matalalla kynnyksellä: MLL:n perhekahvilat järjestetään urheiluhallissa, jossa mahdollisuus vapaaseen liikuntaan. MLL ja SBC Levin kanssa yhteistyönä perhesähly/liikuntakerho kirkonkylällä urheiluhallissa ja Sirkassa koulun salissa. Erityislastenomaiset ELO ry:llä on myös ollut oma salivuoronsa. Niistä on viestitty perheille.
- Valtakunnallisista palveluista on tiedotettu perhekeskuksen somekanavissa ja ne on kerätty myös Lapsiperheet -kohdevalikkoon. Sähköiseen perhekeskukseen on luotu oma osionsa: Perheiden terveelliset elämäntavat
- Kittilälehden (N:o 31/2023, 2.8.23) Perhekeskuksen kuulumisia juttusarjan kirjoitus, otsikolla Perhekeskus edistää ja seuraa lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia.
