Kittilälehdessä on julkaistu Perhekeskuksen kuulumisia -juttusarjaa 2023 alkaen, näiltä sivuilta löydät kaikki lehtijutut:
Mikä se perhekeskus on? (N:o 9/2023, 1.3.23)
Olipa kerran ihan tavallinen perhe, johon kuului lapsi tai lapsia, pieniä lapsia, nuoria tai molempia sekä vanhemmat tai yksi vanhempi. Koska perheitä on niin monenlaisia, niin sanotaan vain yksinkertaisesti, että perhe. Perheen arkeen mahtuu kaikenlaista ja perheiden elämäntilanteet voivat monesta syystä muuttua joskus haastavaksikin.
Asiat voisivat mennä hullusti, ellei olisi olemassa turvaverkkoa joka tukee, niin hyvinä kuin haastavimpinakin hetkinä. Perhekeskuksen idea on olla se turvaverkko, josta löytyy kaikki mitä perhe arjessa tarvitsee. Oli se sitten tukea, toimintaa, neuvoja, kanssaelämistä tai vertaistukea toisten samassa tilanteessa olevien kanssa.
Perhekeskus ei tarkoita uutta palvelua tai fyysistä rakennusta, vaan tarkoituksena on koota kaikki jo olemassa olevat palvelut sekä toimijat yhteen verkostoon ja niistä syntyy perheitä palveleva ja toimiva kokonaisuus, Perhekeskus.
Perhekeskus tarkoittaa lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien tahojen osaamisen hyödyntämistä sekä verkoston yhteistyötä eli uudenlaista toimintakulttuuria. Se edellyttää, että kunta, hyvinvointialue, seurakunta, järjestöt ja yksityiset toimijat toimivat tiiviisti yhteistyössä, koska asiakkaat eli kittiläläiset perheet, ovat heille kaikille yhteisiä.
Perhekeskuksen kehittämistä ja toimintaa ohjaa valtakunnallinen toimintamalli, joka määrittelee sille toimintatavat, tehtävät ja periaatteet. Perhekeskuksessa huomioidaan lapsen, nuoren ja perheen elämäntilanne kokonaisuutena ja tarjotaan laadukkaita palveluja yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja turvaten tarvittaessa niiden jatkuvuus. Palvelujen ydinperiaatteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vahvistaa perheiden voimavaroja mahdollisimman varhain, jo ennenkuin haasteita syntyykään. Palvelut toimivat monialaisesti, jotta perheen kokonaistilanne ja eri ammattilaisten osaaminen voidaan yhdistää yhteisiksi tavoitteiksi ja toiminnaksi.
Perhekeskuksen kehittäminen ja toimintakulttuurin muutos on vuosien prosessi, mutta meidän Kittilän perhekeskuksen toiminta on jo todella hyvällä mallilla. Uuden äärellä kysytään usein: kuka tästä hyötyy? Perhekeskuksen kohdalla vastaus on helppo. Siitä hyötyvät kaikki, aina perheistä ammattilaisiin sekä muihin toimijoihin asti. Se palauttaa perheen ja sen jäsenet keskiöön.
Perhekeskus tarjoaa varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta (N:o 13/2023, 29.3.23)
Olipa kerran kuvitteellinen perhe, jossa asui varhaiskasvatuksessa hoidossa käyvä 3-vuotias Maija ja hänen vanhempansa. Varhaiskasvatuksen käytännön mukaisesti perheen kanssa käytiin Lapset puheeksi -menetelmäkeskustelu, jossa keskusteltiin yhdessä lapsen hyvinvointiin vaikuttavista asioista, vahvuuksista ja haavoittuvuuksista. Lapset puheeksi -keskustelu on Kittilässä käytössä oleva huolen puheeksi ottamisen malli, jota hyödynnetään myös muissa perhekeskuksen palveluissa, esimerkiksi neuvolassa. Lapset puheeksi -keskustelun myötä selviää, että Maijan perheessä on haasteita, joihin perhe haluaa tukea.
Jokaisen perheen tilanne on ainutlaatuinen. On tärkeää, että perheet saavat yksilöllistä tukea matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman nopeasti jo silloinkin, kun tilanne ei ole vielä kriisiytynyt. Varhaiskasvatuksen ammattilainen kokoaa Maijan perheen tueksi monialaisen ammattilaisten verkoston. Alle kouluikäisten kohdalla sitä kutsutaan lapsiperhetiimiksi, johon perheen tapauksessa voitaisiin kutsua esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, neuvolan terveydenhoitaja ja tuen tarpeen mukaan puhe-, fysio- tai toimintaterapeutti. Perheen kanssa myös kartoitettiin, mitä perhekeskuksen palveluita perhe jo saa ja selviää, että he ovat saaneet tukea perheiden sosiaalipalveluista. Myös sosiaalialan ammattilainen kutsutaan lapsiperhetiimiin, jolloin perhe välttyy monissa tapaamisissa käymiseltä.
Toisessa kuvitteellisessa tapauksessa paikkakunnalle voisi muuttaa perhe, jossa asuisi kouluikäinen Matti ja hänen vanhempi. Vanhempi saa tietoa perhekeskuksen palveluista palveluoppaasta ja kunnan sivujen Lapsiperheet -kohdevalikosta. Hän ottaa seurantaan myös Kittilän perhekeskuksen sosiaalisen median, josta saa monipuolista tietoa myös valtakunnallisista, maksuttomista palveluista ja sivustoista sekä vinkkejä arkeen. Matti tuntuu oireilevan muuton vuoksi, ja koulunkäynti tuntuu haastavalta, joten vanhempi päättää laittaa viestiä sähköisen Pyydä apua -palvelun kautta. Perheen yhteydenottoon vastaa seuraavana arkipäivänä koulukuraattori, joka kerää perheen tueksi monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteuttavan asiantuntijaryhmä MYR:n. Yhteisen pöydän ääreen päätetään kutsua Matin ja vanhemman lisäksi kouluterveydenhoitaja, opettaja, ja psykologi. Perhe saa tuen heti ilman eri palveluihin jonottamista tai asioimista.
Perhekeskus tukee perheiden sujuvaa arkea ja tarjoaa perheiden hyvinvointia vahvistavia palveluita. Haasteet ja vastoinkäymiset ovat osa elämää ja silloin perhekeskus on turvaverkko, joka ottaa koppia ja tarjoaa tukea. Perhekeskuksella on seitsemän valtakunnallisesti sovittua tehtävää. Nämä kertomieni kuvitteellisten perheiden tapaukset kertovat, mitä tehtävistä ensimmäinen ”Tarjoaa varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta”, meillä Kittilän perhekeskuksessa mm. tarkoittaa perheille
Perhekeskus auttaa sovinnolliseen eroon ja vanhemmuuden jatkumiseen (N:o 18/2023, 3.5.23)
Joskus perheissä päädytään syystä tai toisesta eroon. Ero on aina koko perhettä koskettava kriisi ja sovinnollisesti hoidettu ero on kaikkien, erityisesti lapsen edun mukaista. Eron eri vaiheissa ulkopuolinen apu on usein tarpeen, ja perhekeskus on se turvaverkko, josta tukea saa. Yksi perhekeskuksen tehtävistä on ”Auttaa sovinnolliseen eroon ja vanhemmuuden jatkumiseen”.
Eroon liittyy monenlaisia ristiriitaisia tunteita ja tärkeää on, että aikuinen käsittelee omia tunteitaan itselleen sopivalla tavalla ja tarvittaessa toisen aikuisen kanssa. Tukea voi pyytää mielenterveystoimistosta tai etsiä mm. Mielenterveystalon ”Eron omahoito” -sivustolta.
On tärkeää keskustella lapsen kanssa erosta ja korostaa, ettei ero johdu lapsista. Lapselle on hyvä antaa tilaa kertoa omista toiveistaan ja huolistaan. Lasta voi rohkaista keskustelemaan myös perheen ulkopuolisen ammattilaisen, esimerkiksi nuorisotyöntekijän, koulukuraattorin tai varhaiskasvatuksen hoitajan kanssa. Erotilanteesta tulisi kertoa kouluun ja varhaiskasvatukseen, jotta ammattilaiset osaavat tukea lasta.
Toimiva yhteistyövanhemmuus on molempien vanhempien läsnäoloa lapsen elämässä eron jälkeenkin. Tavoitteena on turvata lapselle turvallinen kasvuympäristö erosta huolimatta. Uudenlaisen vanhemmuuden ja arjen rakentamiseen on olemassa erilaisia apuvälineitä, kuten mm. THL:n vanhemmuussuunnitelma. Perheoikeudellisissa palveluissa tarjotaan apua lasta koskevien sopimusten ja selvitysten kanssa, lapsen huoltoon ja elatukseen liittyen.
Tietoa ja tukea erotilanteisiin, löytyy myös valtakunnallisista järjestöjen palveluista. Kittilään on käynnistynyt myös yhden vanhemman perheiden vertaistukitoiminta, jossa vertaistukea saavat niin perheiden lapset kuin vanhemmatkin.
Loppuun haluan jakaa lasten omia ajatuksia erosta: ”Vanhempien pitäis vakuuttaa lapselle, että lapsi ei ole syy eroon. Kertoa minkä takia eroavat, puhuu lasten kanssa tosi paljon ja rohkasta puhumaan kaikesta. Yrittäisivät tulla toimeen keskenään ja että näkisin kumpaaki vanhempaa vaikkei asuta yhes.”
Perhekeskus tukee vanhemmuudessa ja parisuhteessa (N:o 23/2023, 7.6.23)
Jokainen parisuhde on yksilöllinen ja ajan kuluessa muotoaan muuttava. Etenkin vanhemmaksi tuleminen muuttaa suhdetta ja jotta parisuhde voi hyvin vanhemmaksi tulon jälkeenkin, tarvitsee se huolenpitoa. Vanhempien toimiva parisuhde ja hyvä vanhemmuus vahvistaa koko perheen hyvinvointia. Siksi perhekeskuksessa kiinnitetään erityistä huomiota vanhempana jaksamiseen, vanhemmuuden voimavaroihin, tasavertaiseen vanhemmuuteen ja parisuhteen tukemiseen. Tukea tarjotaan raskauden ajalta lähtien lapsen eri ikävaiheissa ja muuttuvissa tilanteissa.
Odotusaikana ja lapsen synnyttyä parisuhdetta ja vanhempien jaksamista tuetaan neuvolassa perhevalmennuksessa sekä ryhmäneuvolassa. Tukea ja ohjausta vanhemmuuteen ja parisuhteeseen saa myös aina neuvolan terveydenhoitajilta. Neuvolan perhetyö on tärkeä vanhemmuuden tukija, raskaana oleville sekä alle kouluikäisten lasten perheille. Perhetyö tukee ja ohjaa perheitä arjen haastavissa tilanteissa ja tarjoaa vanhemmille omaa aikaa. Kittilässä toimii myös muutamia lastenhoitoa tarjoavia yrityksiä, joiden palveluilla voi paikata omien tukiverkostojen puutetta.
Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen, tuetaan siellä vanhempia kasvatuskumppanuudessa. Pienissäkin murheissa tai vanhemmuuden haasteissa kootaan perheen tueksi lapsiperhetiimi.
Koululaisen perheitä vanhemmuudessa tukevat mahdollisuuksien mukaan terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit. Tukea parisuhteen haasteisiin saa myös mielenterveystoimistosta.
Tukea vanhemmuuteen saa myös lapsiperheiden sosiaalipalveluista, jonka tukitoimia voivat olla esim. sosiaaliohjaus, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, tukiperhe tai perheoikeudelliset palvelut. Etsivät nuorisotyöntekijät tukevat puolestaan nuoria kaikissa elämän haasteista.
Lasten ja nuorten kuntoutuksessa huomioidaan aina myös vanhemmat, sillä heidän roolinsa on tärkeä kuntoutuksen onnistumiselle. Monet järjestöt ja seurakunta kannattelevat vanhemmuutta ja parisuhdetta järjestämällä perheille toimintaa, vertaistukiryhmiä ja mahdollisuuksia tavata toisiaan.
Vanhemmuus ja vanhempien parisuhde ovat lapsen hyvinvoinnin ja mielenterveyden perusta. Pidäthän niistä hyvää huolta ja pyydät mahdollisimman varhain apua jos tarvitsette tukea. Voit tehdä sen mm. käyttämällä sähköistä Pyydä apua -palvelua tai etsimällä tietoa lukuisista järjestöjen palveluista https://kittila.fi/vanhemmuus-ja-parisuhde sivuilta.
Sinä läheinen mummi, kummi, ystävä tai naapuri voit myös olla tärkeä tuki perheelle, ottamalla lapset välillä hoitoon, jotta vanhempien parisuhde voisi vahvistua tai vanhempi saisi levätä.
Perhekeskus ottaa huomioon perheiden monimuotoisuuden (N:o 28/2023, 12.7.23)
Meillä Kittilässä asuu hyvin monimuotoisia perheitä: uusperheitä, monikkoperheitä, sateenkaariperheitä, adoptioperheitä, kahden kulttuurin perheitä, lapsensa menettäneiden perheitä, lapsettomia perheitä, perhehoitoperheitä, leskeksi jääneiden perheitä, yhden vanhemman perheitä, suurperheitä, yrittäjäperheitä, vuorotyöperheitä ja kaukana asuvien omaisten perheitä. Kunnan sivuilla olevan Lapsiperheet-valikosta, osiosta Vanhemmuus, löytyy linkit valtakunnallisiin monimuotoisten perheiden järjestöihin. Ne tarjoavat tukea ja vertaisuutta myös Kittilän erilaisille perheille.
Yksi perhekeskuksen tehtävistä on ottaa huomioon perheiden monimuotoisuus ja erilaisten perheiden oikeus yhdenvertaisiin ja saavutettaviin palveluihin. Se vaatii perhekeskuksen toimijoilta kykyä tunnistaa kunkin perheen yksilöllisyys, ja huomioida myös monikulttuurisuus ja sensitiivisyys palveluissa. Perhekeskuksessa tulee olla avoin, hyväksyvä ja myös sukupuolisensitiivinen asenneilmasto.
Järjestöt ja seurakunta tuottavat vertaistuen palveluita ja näin yhdenvertaistavat lapsia, nuoria ja perheitä. Erityislasten Omaiset ELO ry tuottaa erityislasten perheille toimintaa ja vertaistukea Kittilässä. Yhden vanhemman perheiden liitto YVPL on myös käynnistänyt vertaistukitoimintaa Kittilään. Sateenkaariperheiden paikallinen toiminta on myös toiveissa.
Kittilässä on toiminut tämän kevään ajan oma Rainbow Lounge, joka on ollut asenteista vapaa ja turvallinen kohtaamispaikka nuorille, jotka pohtivat identiteettiään, arvojaan tai paikkaansa yhteiskunnassa. Kunnassa on tarkoitus laatia myös yhdenvertaissuunnitelma ja osana sitä toteuttaa Pride -liputus.
Perhe on se yksikkö, jossa kaikki sen osapuolet tuntevat olevansa kotona. Toivon, että jokainen uniikki perhe tulee kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi meidän perhekeskuksessa.
Perhekeskus edistää ja seuraa lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia (N:o 31/2023, 2.8.23)
Perhekeskus ei tue vain silloin kun perheellä on huolia ja murheita, vaan se koittaa myös edistää perheiden hyvinvointia. Perhekeskukseen kuuluvat liikuntatoimi, kulttuuritoimi, kirjasto, seurakunta ja järjestöt, tarjoavat perheille tekemistä ja harrastuksia, jotka tukevat perheen voimavaroja.
Lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia tukevat kaikki lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivat kunnan, hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin toimijat. Lähtökohtana työlle ovat neuvolan sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon tarkistukset, joissa käyvät kaikki lapset ja nuoret. Mahdolliset terveyden ja hyvinvoinnin huolenaiheet pyritään havaitsemaan ja korjaamaan varhaisessa vaiheessa.
Perhekeskus tukee perheiden terveellisiä elämäntapoja. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa on työstetty ruokakasvatuksen toimintaohjeita ja varhaiskasvatuksella onkin keskeinen merkitys lapsen ravitsemuksen, tottumusten sekä syömiseen liittyvien taitojen ja tapojen kehittymisessä. Perhekeskus voi olla tulevaisuudessa entistä vahvemmin osa perheiden elintapa- ja liikuntaneuvontaa.
Kittilän perhekeskuksella on useita alueellisia ja valtakunnallisia yhteistyökumppaneita, jotka edistävät perheiden hyvinvointia. Sydänliiton tarjoama Neuvokasperhe.fi -sivustolta löytyy tietoa perhearkeen liittyen ja kun syöminen, liikkuminen, lepo, ruutuaika tai lapsen keho mietityttää. Enjaksa.fi palvelusta löytyy ammattilaisten videoita perheiden pahaan oloon, perhe-elämään ja ihmissuhteisiin liittyen. Väestöliiton Perhepulma -palvelu tarjoaa perheille, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, maksutonta keskustelutukea 1-5 kertaa kouluttautuneiden asiantuntijoiden kanssa liittyen esimerkiksi lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuteen, parisuhteeseen sekä seksuaalisuuden teemoihin. Lapin ensi- ja turvakodin vauva- ja pikkulapsiperheiden avopalvelu tarjoaa tukea unipulmiin sekä lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen.
Perheen hyvinvointiin liittyvää tukea on saatavilla monipuolisesti. Otathan rohkeasti puheeksi pienetkin perheenne hyvinvoinnin huolet perhekeskuksen toimijoiden kanssa. Meidän perhekeskus haluaa olla mukana teidän elämässä, hyvinä ja haastavina aikoina.
Kohtaamispaikka mahdollistaa vertaistuen ja vahvistaa yhteisöllisyyttä (N:o 35/2023, 30.8.23)
Perhekeskuksen yksi tärkeä tehtävä on luoda kohtaamispaikkoja, joissa nuoret ja perheet voivat kohdata toisiaan, olla osa yhteisöä ja saada toisiltaan vertaistukea. Kohtaamispaikkatoiminnan tavoitteena on mahdollistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuus, vahvistaa vanhemmuutta, edistää perheiden voimavaroja ja hyvää arkea, vähentää perheiden ja vanhempien yksinäisyyden kokemuksia sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Kittilän perhekeskuksen perheiden kohtaamispaikkatoimintaa ovat Perhekahvilat ja kirjaston Lorutreffit kirkonkylällä sekä Touhutreffit Sirkassa. Kirkonkylällä ja Sirkassa toimivat myös viikonloppuisin liikuntakerho-perhesähly, jossa saa vapaasti liikkua koko perheen voimin liikuntavälineitä hyväksi käyttäen ja tavata toisia perheitä. Kittilän perheiden kohtaamispaikkatoiminnalla on oma Whatsapp -ryhmä, josta saat tarkempia tietoja kohtaamispaikoista ja muustakin lapsiperheiden toiminnasta.
Nuorten kohtaamispaikkoja ovat Lukkarin koulun koulunuorisotilat, Sirkan ja kirkonkylän nuorisotilat ja niissä järjestettävät yökahvilat, sekä kirjasto, jossa voi odottaa koulun jälkeen vanhempien kotiutumista, viettää aikaa, tehdä läksyjä ja syödä omia eväitä.
Lisäksi lapset, nuoret ja perheet kohtaavat kursseilla, harrastuksissa ja tapahtumissa, joita järjestävät Revontuliopisto, Kittilän seurakunta, Erityislastenomaiset ELO, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kittilän paikallisyhdistys, Partiolippukunta Kätkän kävijät, Kittilän 4H-yhdistys, Kittilän Vesaiset, VPK:n nuorisotoimi sekä urheiluseurat kuten KIPS, Levi ski club ja SBC Levi. Kittilän monet leikkipuistot ja -paikat ovat myös hyviä paikkoja tavata toisia perheitä.
Tulethan rohkeasti mukaan toimintaan tapaamaan muita lapsia, nuoria ja perheitä!
Perhekeskus ehkäisee lähisuhdeväkivaltaa (N:o 40/2023, 4.10.23)
Perheessä tapahtuva väkivalta koskettaa aina kaikkia, jotka elävät sen vaikutuspiirissä, ei pelkästään tekijää ja uhria. Joskus väkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa, sillä väkivallan muotoja on monenlaisia (fyysistä, henkistä, taloudellista, seksuaalista, kulttuurista, hengellistä, vainoamista tai lapsen kaltoinkohtelua).
Perhekeskuksen tehtävänä on lähisuhde- ja perheväkivallan varhainen tunnistaminen, puheeksi ottaminen, ehkäiseminen ja tuen tarpeeseen vastaaminen. Pian julkaistava Kittilän ”Apua ja tukea väkivaltaan” -esite kertoo tarkemmin väkivallan tunnistamisesta ja sen muodoista sekä siitä mistä voi saada apua. Kaikki väkivaltaan liittyvät valtakunnallisten järjestöjen palvelut, chatit, auttavat puhelimet ja sivustot löytyvät osoitteesta https://kittila.fi/vakivallan-ehkaisy."
Lapin ensi-ja turvakodin Lähisuhde- ja väkivaltatyön avopalvelusta ja kriisikeskuksesta myös kittiläläiset saavat keskusteluapua ja tukea vaikeisiin elämäntilanteisiin, myös etänä. Heillä on myös useita erilaisia auttamismalleja käytössä: Lapsen kaltoinkohtelun katkaisu auttaa perheitä, joissa vanhempi on kohdistanut lapseen väkivaltaa. Lapsilähtöinen ja nuorten väkivaltatyön auttamismallit tarjoavat tukea 7-17 vuotiaille, jotka ovat altistuneet väkivallalle ja/tai kiusaamiselle.
Väkivaltaisessa perheessä tai suhteessa elävälle on usein vaikeaa hakea apua, ja siksi on tärkeää, että myös läheiset ja tuttavat puuttuvat asiaan sellaista havaitessaan. Uhrin lisäksi väkivallan tekijälläkin on oikeus hakea ja saada apua. Ethän siis jää yksin asian kanssa!
Perhekeskus tukee itsenäistyviä nuoria (N:o 45/2023, 8.11.23)
Tukea ja apua perhekeskuksesta (N:o 10/2024, 6.3.24)
Lapsia ja nuoria on suojeltava sähkösavuke- ja nikotiinituotteilta (N:o 22/2024, 29.5.24)
Kesätekemistä koko perheelle (N:o 26/2024, 26.6.24)
Tukea perhevapaalta työelämään palaamiseen (N:o 31/2024, 31.7.24)
Riittävän hyvä vanhemmuus (N:o 39/2024, 25.9.2024)
Hyvä lastenkenkä on joustava, jotta liikkuminen tuntuisi luonnolliselta (N:o 43, 23.10.24)
Kittilän perhekeskuksen Ritva Helin kokosi yhdessä fysioterapeutti Mia Johansenin kanssa vinkkejä lasten kengistä: "lasten jalkojen kasvaessa ja kehittyessä, hyvin istuvat ja oikealla tavalla lasten jalkojen kehitystä tukevat kengät ovat tärkeä hankinta".
Täällä pohjoisessa kengän eristävyys luonnollisesti on merkitsevä asia, etteivät jalat palellu ja usein tämä pitkälti määrittelee kengän hankintaa ja muut ominaisuudet jäävät toissijaiseksi. Kannattaa kuitenkin huomioida seuraavia asioita mahdollisuuksien mukaan:
Lasten kengissä täytyisi olla tarpeeksi tilaa pituus- ja leveyssuunnassa mahdollistaen jalkaterän luonnollisen kehityksen. Pienillä lapsilla jalkateriä on suojaamassa vielä paljon rasvakudosta, jotta rustot ja luut saavat suojassa kehittyä ja niin sanottu lattajalka onkin alle 3-vuotiailla osa normaalikehitystä. Lapsen pieni ja pullea jalka voi joskus vaatia kengältä myös korkeussuunnassa enemmän tilaa ja tämä on hyvä huomioida. Liian ahdas kenkä siis ohjaa kasvua epäedulliseen suuntaan, sillä luusto ja muut lapsen rakenteet ovat vielä hyvin joustavia.
Hyvä kenkä on joustava, jotta liikkuminen tuntuisi luonnolliselta. Kengän pohjan tulisikin olla tasapohjainen, riittävän pehmeä, joustava ja pitävä, jotta kenkä myötäilisi lapsen jalan liikkeitä, silti suojaten sitä. Kenkien on hyvä olla myös kevyet, ettei lapsen jalka väsy niiden painosta. Lisäksi lapsen kehityksen mukaan tulee miettiä, millainen kiinnitys olisi paras. Nauhoitetun kengän saa usein parhaalla tavalla kiristettyä, mutta jossain kohtaa merkityksellisempää on tukea lapsen omatoimisuutta tarrakenkien tai muuten helposti puettavien kenkien myötä. Kenkien kanssa useimmiten pidetään sukkia ja myös sukkien tulisi olla sopivat ja riittävän joustavat – myös liian pienet ja tiukat sukat voivat haitata jalan ja varpaiden toimintaa.
Kengän mallin on siis hyvä olla suora ja siihen on hyvä jäädä tilaa varpaiden liikkumiselle, sekä varpaiden eteen että sivuille. Kenkiä ei kannata kuitenkaan hankkia liian suurella kasvuvaralla, koska se lisää alaraajan kuormitusta epäedullisesti ja hankaloittaa liikkumista.
Käytettyjä kenkiä hankittaessa on hyvä kiinnittää huomiota niiden puhtauteen ja etteivät ne ole liian kuluneet. Vinot tai pohjasta liian kuluneet kengät voivat haitata lapsen askellusta ja jalan kehitystä. Mikäli käytetyn kengän sisäpohjassa tuntuu painaumia ne ovat jo muokkautuneet edellisen käyttäjän mukaan.
Koon valinta ja jalan mittaaminen
Kenkien istuvuutta on hyvä tarkkailla säännöllisesti, sillä lapsen jalka kasvaa nopeasti, mutta ei välttämättä tasaisesti. Lapsen jalkaa on hyvä mitata usein, kouluikäisenäkin vielä muutaman kuukauden välein, sillä lapsen jalka voi kasvaa useamman numeron vuoden aikana. Kokoa voi mitata pyytämällä lapsi seisomaan kengänpohjallisen päälle, ja jos pisimpien varpaiden eteen jää 1,5cm tilaa ja leveyssuunnassa etenkin päkiän kohdalla 0,2-0,5 cm, kenkä on oikean kokoinen. Kannattaa huomioida, että kengässä olisi irrotettava pohjallinen, tämä helpottaa myös puhtaanapitoa. Kannattaa mitata molemmat alaraajat sillä ne voivat olla eri kokoiset ja kenkä valitaan aina suuremman jalan mukaan. Kenkä on ulkoa paljon suurempi kuin sisältä, joten jalkaa ei kannata mitata kengänpohjaa vasten.
Jalan kehityksen tukeminen
Nykyään puhutaan paljon paljasjalkakengistä ja ne ovatkin hyvä vaihtoehto myös lapsen jaloille ja niillä kävely mahdollistaa luonnonmukaisen askelluksen ja aktivoi jalkaterän toimintaa. Kesällä on hyvä antaa lapsen totutella kävelemään paljain jaloin erilaisissa pehmeissä ja turvallisissa maastoissa, kuten hiekalla ja nurmella – ei ole myöskään mitään estettä haasteellisimmissa maastoissa kulkemiseen, kunhan hygieniasta huolehditaan ulkoilun jälkeen varpaiden välejä myöten. Erilaisilla pinnoilla kävely kehittää jalkapohjan ihotuntoa, asentotuntoa ja tasapainoa.
Kotona voi myös tukea jalkaterän kehitystä, esimerkiksi tasapainoilemalla tyynyillä, vilteillä tai mattojen reunoja pitkin ja liikkumalla eritavoin kuten varpailla, kantapäillä tai jalkaterän ulkosyrjillä sekä kulkemalla epätasaisissa maastoissa kuten metsässä, kiviä ja juurakkoja myöten tai pihaympäristössä hiekkalaatikonreunaa tai pihakivetyksiä pitkin.