Tiedote 31.3.2021, Kittilän kunta
Yleinen koronashokin aiheuttama hokema oli viime keväänä matkailun osalta, että kesä on menetetty ja talvi myös. Mennyt ja alkuvuosi kuitenkin osoittavat, että Kittilä selviytyy maailmanlaajuisista kriiseistä, kuten pandemiasta ja paikallisista kriiseistä, niin kuin viime kevään tulvista ja muista yllättävistä muutostilanteista.
Yritykset ovat selviytyneet järjestämällä ja suuntaamalla palvelujaan uudelleen kotimaan matkailijoille, julkisen tuen ja omien varojensa turvin. Investoinnit eivät ole täysin tyrehtyneet, vaan rakentaminen on jatkunut ja uusia hankkeita käynnistetään vilkkaasti.
Matkailuala on esimerkki erityisen riskialttiista toimialasta, mikä ilmenee Kittilässä, jossa oli ennen pandemiaa matkailussa lähes 900 henkilötyövuotta. Terveysturvallisuudesta huolehtimiseksi, työpaikkojen ja osaamisen säilyttämiseksi ja yritysten toimintaedellytysten mahdollistamiseksi Kittilän kunnan tärkein tavoite on ollut koronaviruspandemian riskien minimointi.
Kunta on tuonut esiin muun muassa ministerivierailujen yhteydessä monipaikkaisuuden huomioimista lainsäädännössä palvelujen ja kuntien valtionosuuksien osalta sekä mahdollisen etätyösetelin käyttöönottoa.
Niin ikään kunta on painottanut raideliikenteen jatkamisen suunnittelun aloittamista Kittilän lentoasemalle ja Leville, pohjoisten maanteiden kunnostamista Pokan ja Raattaman kylään sekä Inariin ja Enontekiöön ja Pakatin kevyenliikenteen väylän rakentamista. Kunnan aktiivisesti edistämä Köngäs-Hanhimaa -maantien parantaminen käynnistyi 1.1.2021.
Kittilän kunnan toinen kivijalka on matkailun lisäksi kaivostoiminta, joka työllistää kunnassa alihankkijoineen noin 1 100 henkilöä. Euroopan suurimman kultakaivoksen Agnico Eaglen 160 miljoonan investointiohjelma ja kullan hinnan nousu tuovat elinvoimaa Kittilään ja koko Lappiin.
Kittilässä suunniteltiin ja käynnistyi tuulivoimahankkeita, joihin liittyen järjestettiin valtuuston ja kuntalaisten keskustelutilaisuus sekä kysely. Tuulivoima voi nousta kunnassa kolmanneksi hyvinvoinnin tukijalaksi, mikä edellyttää sen ja asumisen, matkailun sekä porotalouden yhteensovittamista. Siihen on kunnan laajan pinta-alan ansiosta hyvät edellytykset.
Kittilän kunnan verotulojen kasvu 787 000 e
Kittilä on elinvoimainen kunta, mikä ilmenee muun muassa myönteisenä verotulokehityksenä. Vuonna 2019 kunnan asukaskohtainen verotuotto oli 13. suurin koko maassa ja viime vuonna verotulojen kasvu oli 787 000 e. Vuonna 2020 tilinpäätöksen tilikauden ylijäämä on neljä miljoonaa ja lainakanta 1 978 euroa asukasta kohden, kun se oli tilinpäätösarvioiden mukaan koko maassa 3 478 e. Kunnan lainamäärä laski vuoden aikana 3,9 miljoonalla eurolla ja oli vuoden lopussa 12,7 miljoonaa euroa.
Toimintakuluissa oli maltillinen 2,8 %:n kasvu. Palvelujen ostoja kasvattivat erikoissairaanhoidon menot. Koronatestaukseen käytettiin 370 000 euroa ilman henkilöstökuluja. Valtio korvasi testauskuluja valtionosuusmaksatuksissa kunnalle yli 0,5 miljoonan euron edestä vuonna 2020.
Säästöjä syntyi esimerkiksi koulukuljetuksissa sekä tapahtumien peruuntumisten vuoksi. Työterveyshuollon kustannukset pienenivät 165 000 euroa, kun koronan myötä palvelujen käyttö supistui ja sairauspoissaolot vähenivät 2,7 päivää jokaista henkilötyövuotta kohden. Kunta sai valtionosuusmaksatuksissa valtiolta koronatukia noin 1,8 miljoonan euroa.
Vuosikate (8,4 miljoonaa) kattaa selvästi poistot. Tilinpäätökseen kirjattiin 1,8 miljoonan arvonalennukset. Niihin sisältyy Lukkarin koulun tasearvon, Levin Luontokeskuksen osakkeiden arvon, Kiinteistö Oy Kittilän Säästökulman sekä Kiinteistö Oy Kittilän Lihankäsittelylaitoksen osakkeiden arvon alaskirjaukset. Lukkarin koulu on poistunut käytöstä ja edellä mainittuihin osakkeisiin liittyen kunnalla ei ollut tuotto-odotuksia.
Hyvän tuloksen myötä ja lainamäärän pienennyttyä kunnan omavaraisuusaste nousi 65,9 prosenttiin ja suhteellinen velkaantumisaste pieneni 32,4 prosenttiin.
Kittilän kuntakonsernin ylijäämä vuodelta 2020 oli 5,2 miljoonaa euroa. Konsernin ylijäämä kertyi pääosin kunnan, Ounastähti ‐kehittämiskuntayhtymän sekä Levi Ski Resortin ylijäämistä.
Viime vuoden suurimmat investoinnit olivat Levin 1,3 M€:n liikenneväylät ja 402 873 euron ulkoilureitit, Kirkonkylän 825 077 euron tulvapenger sekä päiväkoti Pikkumettän 123 342 euron korjausrakentaminen. Kaikkiaan nettoinvestoinnit olivat 4 M€.
Kiitos henkilöstölle, luottamushenkilöille, kuntalaisille ja sidosryhmille vuodesta 2020, jolloin kunnan elinvoima vahvistui kriiseistä, kuten pandemiasta ja tulvista huolimatta.
