THL:n määritelmä tehtävästä: "Perhekeskuksessa lapset ja perheet saavat tarpeiden mukaista apua aikaisempaa nopeammin, kohdennetummin ja koordinoidummin monialaisena yhteistyönä. Palveluohjaus on nopeaa, joustavaa ja mahdollistaa viiveettömän pääsyn palveluihin sekä ohjautumisen oikealle työntekijälle. Sähköisten palveluiden kautta palveluihin pääsee helposti ja nopeasti."
Nykytila Kittilässä:
- Monialaista yhteistyötä lapsen tai perheen asioissa tehdään varhaiskasvatuksen tai neuvolan koollekutsumassa monialaisessa lapsiperhetiimissä (jolle on sovittu aikaa kalentereihin) sekä koulussa toimivassa yksilöllinen opiskeluhuolto ja monialainen asiantuntijaryhmässä (MYR).
- Neuvolan jakamaa alle kouluikäisten perhepalveluopasta laajennetaan kaiken ikäisiin lapsiin ja nuoriin sekä heidän perheisiinsä. Näin ollen siitä tuli perhekeskuspalveluiden opas ja sitä voidaan jakaa perheille kaikista perhekeskuksen palveluista sekä seurakunnasta tai järjestöistä. Opas löytyy myös sähköisenä kunnan sivuilta.
- Matalan kynnyksen sähköisen Pyydä apua -palvelun kautta kuka tahansa voi omaan tai läheisen tilanteeseen liittyen pyytää apua, kysyä neuvoa tai jättää yhteydenottopyynnön. Yhteydenottoihin vastaavat viimeistään seuraavana arkipäivänä perhekeskuksen ammattilaiset.
- Uusimpana palveluna on Laphan Tarina-auttamisen vanhempien Enjaksa.fi ja Normaali.fi palvelujen käyttöön otto. Kyseisiltä sivustoilta löytyy helppo huolitesti ja oma-apu videoita. Sivusto ohjaa myös Pyydä apua palveluun ja uuteen Apua huoliin -chattiin, josta saa apua anonyymisti lappilaisten nuorten ja lapsiperheiden vanhempien huoliin.
- Kittilän neuvola tarjoaa kaikille 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksutonta myönteisen vanhemmuuden Voimaperheet – Ole läsnä lapsellesi -nettivalmennusta, jonka tuottaa Turun yliopisto. Voimaperheet – Huomaa hyvä lapsessa -toimintamalliin kuuluu myös lapsen psykososiaalisen kehityksen puheeksi ottaminen ja arviointi kaikkien 4-vuotiaiden perheille. Seulonnan jälkeen tarjotaan vapaaehtoista ja maksutonta netti- ja puhelinohjausta perheille, joissa vanhempi arvioi lapsen käytöksen arjen kuormittavuutta. Neuvolassa järjestetään myös ikäryhmittäisiä ryhmäneuvoloita ja perhevalmennusta, sekä tehdään ennaltaehkäisevää perhetyötä.
- Huolen puheeksiotto on varhaisen puuttumisen toimintamalli. Neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä kunnan lapsiperheiden peruspalveluissa henkilökunta on koulutettu käyttämään Lapset puheeksi -menetelmää, kun huoli herää. Toimintaperiaatteena on, että se työntekijä, jolla huoli herää, ottaa Lapset puheeksi -menetelmän käyttöön ja käynnistää jatkotyöskentelyn neuvonpidon avulla. Menetelmän avulla kartoitetaan lapsen suojaavat tekijät ja autetaan vanhempia huomaamaan lapsen hyvinvointiin vaikuttavia asioita, vahvuuksia ja haavoittuvuuksia. Lapset puheeksi -menetelmää käytetään myös ennaltaehkäisevästi, esim. varhaiskasvatuksessa keskustelu käydään kaikkien kolme vuotta täyttäneiden lasten vanhempien kanssa.
- Varhaiskasvatukseen on jo työstetty ja kouluunkin työstetään parhaillaan vuosikelloa, esim. tarvittavien arviointien suhteen, jotta taataan yhdenmukainen palvelu kaikille.
- On työstetty myös Kittilän perhekeskuksen palvelupolut, palvelukarttakuva monialaisten palveluiden tarpeesta tuen tarpeen kasvaessa sekä nuoren tai perheen verkoston kartoituslomake.
- Kittilän sähköiseen perhekeskukseen eli kunnan sivujen Lapsiperheet-kohdevalikkoon on kerätty lapsiperheiden palvelut ja tapahtumat yhteen paikkaan helposti löydettäväksi. Sivuilta on linkki varsinaiselle palvelun sivulle sekä pieni ohjaava kuvaus palvelusta. Nuoret-kohdevalikko on samanlainen alusta, johon kaikki nuorten palvelut on kerätty yhteen paikkaan.
- Perhekeskuksen palveluiden ja asioiden tiedotusta on tehty keskitetymmin ja monikanavaisesti sosiaalista mediaa, nettisivuja, paikallislehteä ja kuntalaisten tiedotetta hyväksikäyttäen.
- Lapin vanhempien webinaareissa on käsitelty monipuolisesti lasten ja nuorten perheiden asioita.
- Vuoden 2023 aikana on järjestetty useita Kolpeneen ohjaajien vetämiä avoimet ovet –tapaamisia vanhemmille ja ammattilaisille, joissa voi valmistaa työvälineitä ja joissa saa apua esim. KELAn hakemusten täyttämiseen.
- Kirjastoon on tulossa nepsy piste, jossa esim. nepsy kirjallisuutta ja materiaalia lainattavissa.
- Lapin ensi- ja turvakoti tukee Kittilän perhekeskuksen palveluita tarjoamalla tukea: Vauvan unihaasteissa. Perheiden kriiseissä. Vanhemmuuden, parisuhteen, vuorovaikutuksen ja mielenhyvinvoinnin haasteissa. Lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvissä erityiskysymyksissä. Vanhempien päihteettömyyteen ja siitä kuntoutumiseen. Varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmaksi kasvamiseen. Lisäksi saatavilla apua matalan kynnyksen vastaanotoilla, verkossa ja ensikodissa.
- Kittilälehden (N:o 45/2023, 8.11.23) Perhekeskuksen kuulumisia juttusarjan kirjoitus Perhekeskus tukee itsenäistyviä nuoria.
- Kittilälehden (N:o 13/2023, 29.3.23) Perhekeskuksen kuulumisia juttusarjan kirjoitus Perhekeskus tarjoaa varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta:
Olipa kerran kuvitteellinen perhe, jossa asui varhaiskasvatuksessa hoidossa käyvä 3-vuotias Maija ja hänen vanhempansa. Varhaiskasvatuksen käytännön mukaisesti perheen kanssa käytiin Lapset puheeksi -menetelmäkeskustelu, jossa keskusteltiin yhdessä lapsen hyvinvointiin vaikuttavista asioista, vahvuuksista ja haavoittuvuuksista. Lapset puheeksi -keskustelu on Kittilässä käytössä oleva huolen puheeksi ottamisen malli, jota hyödynnetään myös muissa perhekeskuksen palveluissa, esimerkiksi neuvolassa. Lapset puheeksi -keskustelun myötä selviää, että Maijan perheessä on haasteita, joihin perhe haluaa tukea.
Jokaisen perheen tilanne on ainutlaatuinen. On tärkeää, että perheet saavat yksilöllistä tukea matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman nopeasti jo silloinkin, kun tilanne ei ole vielä kriisiytynyt. Varhaiskasvatuksen ammattilainen kokoaa Maijan perheen tueksi monialaisen ammattilaisten verkoston. Alle kouluikäisten kohdalla sitä kutsutaan lapsiperhetiimiksi, johon perheen tapauksessa voitaisiin kutsua esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, neuvolan terveydenhoitaja ja tuen tarpeen mukaan puhe-, fysio- tai toimintaterapeutti. Perheen kanssa myös kartoitettiin, mitä perhekeskuksen palveluita perhe jo saa ja selviää, että he ovat saaneet tukea perheiden sosiaalipalveluista. Myös sosiaalialan ammattilainen kutsutaan lapsiperhetiimiin, jolloin perhe välttyy monissa tapaamisissa käymiseltä.
Toisessa kuvitteellisessa tapauksessa paikkakunnalle voisi muuttaa perhe, jossa asuisi kouluikäinen Matti ja hänen vanhempi. Vanhempi saa tietoa perhekeskuksen palveluista palveluoppaasta ja kunnan sivujen Lapsiperheet -kohdevalikosta. Hän ottaa seurantaan myös Kittilän perhekeskuksen sosiaalisen median, josta saa monipuolista tietoa myös valtakunnallisista, maksuttomista palveluista ja sivustoista sekä vinkkejä arkeen. Matti tuntuu oireilevan muuton vuoksi, ja koulunkäynti tuntuu haastavalta, joten vanhempi päättää laittaa viestiä sähköisen Pyydä apua -palvelun kautta. Perheen yhteydenottoon vastaa seuraavana arkipäivänä koulukuraattori, joka kerää perheen tueksi monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteuttavan asiantuntijaryhmä MYR:n. Yhteisen pöydän ääreen päätetään kutsua Matin ja vanhemman lisäksi kouluterveydenhoitaja, opettaja, ja psykologi. Perhe saa tuen heti ilman eri palveluihin jonottamista tai asioimista.
Perhekeskus tukee perheiden sujuvaa arkea ja tarjoaa perheiden hyvinvointia vahvistavia palveluita. Haasteet ja vastoinkäymiset ovat osa elämää ja silloin perhekeskus on turvaverkko, joka ottaa koppia ja tarjoaa tukea. Perhekeskuksella on seitsemän valtakunnallisesti sovittua tehtävää. Nämä kertomieni kuvitteellisten perheiden tapaukset kertovat, mitä tehtävistä ensimmäinen ”Tarjoaa varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta”, meillä Kittilän perhekeskuksessa mm. tarkoittaa perheille
