Kittilän kunnanhallituksen kokouksen 26.4.2022 päätöstiedote

Kuva
Värikäs Kittilä-kuosi, jossa erikokoisia ja värisiä ahmoja, keltainen ahma-logo sekä vaakunalogo

Tiedote 27.4.2022, Kittilän kunta

 

Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi kunnanjohtajan ajankohtaiset asiat/tiedoksi annettavat asiat

- kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen kokousaikataulut syys­kau­del­le 2022

- 12.5. kuntataloushankkeen haastattelut luottamushenkilöille ja joh­to­ryh­mäl­le

- 25.4. kestävä kuntatalous verkostoseminaari luottamushenkilöille ja johtoryhmälle

- Alakylän kylätilaisuudesta 25.4.

- Veteraanipäivä 27.4.

- Lapin kuntien kunnanhallituksen kokousten kokousmäärät ja niiden kesto

- Tekijöiden Lappi-hankkeen esittelystä (työhyvinvointikysely, kuntastrategia, työhyvinvoinnin strateginen merkitys) 29. huhtikuuta klo 12-16 valtuustosalissa.

- Kittilän historian taitto on valmis 1. elokuuta, minkä jälkeen kirja menee painoon

- Dynasty 10:n päivitys on syyskuussa

 

Kunnanhallitus hyväksyi:

  • Kittilän kunnan lausunnon jätehuoltomääräysluonnoksesta äänin 5-4. Kunnalla ei ole siitä huomautettavaa.
  • Kuntastrategian päivittämisen siirtämisen vuodeksi 2023
  • Osallistuminen Digitiekartta ja DigiJoko –hankkeeseen
  • Kunnanhallitus esittää jäseneksi Lapin hyvinvointialueen ja kuntien neuvottelukuntaan Pekka Rajalaa ja varajäseneksi Paula Nevalaa
  • Kunnanhallitus myönsi eron Jouko Nikkiselle Ounastähti ke­hit­tä­mis­kun­ta­yh­ty­män tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä ja esitti tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan varajäseneksi Juha Hettulaa
  • Kunnanhallitus antoi Lapin ELY-keskukselle maan­omis­ta­jan suostumuksensa kunnostusraivauksen ja laidunnuksen jär­jes­tä­mi­sek­si Kittilän kirkonkylän Karjarannan alueelle Kittilän kunnan omistamien kiinteistöjen osalta. ELY-keskuksen tai lammastilan tulee huolehtia aidan kun­nos­sa­pi­dos­ta. Aita tulee sijoittaa siten, että se ei aiheuta haittaa mm. alu­eel­la sijaitsevan lintutornin, laavun ja ulkoilureitin käyttäjille.
  • Kunnanhallitus hyväksyi Kittilän kunnan lausunnon luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2023-2030, jonka mukaan siihen on lisättävä kohtaan 3 In­ves­toin­ti­oh­jel­man kokonaisvaikutukset alakohta Vaikutukset huol­to­var­muu­teen, jossa tuodaan esiin huoltovarmuuden ja krii­si­val­miu­den osalta oleelliset hankkeet ja kehittämiskohteet.

 

Samassa yhteydessä on tarkasteltava Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tans­kan liikenneverkkoa, pohdittava Suomen ja pohjoismaiden lii­ken­ne­ver­kon kehittämistä huoltovarmuuden lisäämiseksi huo­mioi­den muuttunut maailmantilanne.

 

Kunnan lausunnossa todetaan muun muassa, että investointiohjelmassa ei huomioida riittävästi Lappia, huol­to­var­muut­ta, muuttunutta maailmantilannetta, kriisivalmiuden nostoa ja La­pin huonokuntoisia sorateitä, mikä aiheuttaa liikenneturvallisuus-, en­si­hoi­to- ja kalustoriskejä kuntalaisille, matkailuelinkeinolle, teol­li­suu­del­le ja puuhuollolle.

 

Investointiohjelmassa ei myöskään huomioida riittävästi poh­jois­mais­ta liikennejärjestelmää, globaalia ulottuvuutta eikä me­ga­tren­de­jä, kuten Ruotsissa, jossa voidaan saada pelkästään Pohjois- ja Kes­ki-Ruot­sin junayhteyksien kehittämiseen 6,86 Mrd €. Siitä EU voi ra­hoit­taa 30-50 prosenttia.

 

Investointiohjelman perusteluja vaikutusten kautta voidaan ta­sa­puo­lis­taa ja selkeyttää muun muassa kevyttä liikennettä, matkailua, yri­tys­ten toimintaedellytyksiä ja liikenneturvallisuutta edistäen. Kit­ti­län kunnan osalta on oleellista kirkonkylän kohdalla Kantatien 79 pe­rus­kor­jaus ja kevyenliikenteen väylän rakentaminen.

 

Asemakaavan valmistuttua on kevyenliikenteen väylää jatkettava kir­kon­ky­läs­tä Pakattiin, jossa asuu 80 kouluikäistä lasta. Toi­vot­ta­vaa on, että hankkeeseen haetaan rahoitusta Euroopan alue­ke­hi­tys­ra­has­tos­ta (EAKR).

 

Investointiohjelmassa on huomioitava paremmin Lapin lii­ken­ne­tar­peet, huoltovarmuus ja alueen kasvun mahdollisuudet, mikä lisää ta­lous­kas­vua ja turvallisuutta.

 

Kittilän kunta edellyttää, että alueella olevien valtion tiestöön kuu­lu­vien sorateiden hoitoon ja ylläpitoon kiinnitetään tarpeeksi huomiota eri­tyi­ses­ti kelirikkoaikoina.

 

Kittilässä on sorateitä noin 240 ja päällystettyjä teitä 480 km. Pe­rus­tien­pi­don vuosikustannus on sorateillä kunnassa noin 450 000-600 000 ja päällystetyille teillä noin 950 000-1 200 000 €.

 

Tepaston tie Kittilässä on erittäin huonossa kunnossa, mikä ai­heut­taa liikenneturvallisuus-, ensihoito- ja kalustoriskejä kuntalaisille, mat­kai­lu­elin­kei­nol­le, teollisuudelle ja puuhuollolle.

 

Tieyhteydellä Nordkapp, Alta, Hetta, Tepasto, Rovaniemi ja Helsinki on Kittilässä tien ainut heikkokuntoinen soratieosuus, joka toimii tulp­pa­na pohjoismaisessa liikennejärjestelmässä ja heikentää lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta, huoltovarmuutta ja matkailun ke­hit­tä­mis­edel­ly­tyk­siä.

 

Kittilän kunta edellyttää, että Tepaston tien parantamiseksi laa­di­taan tarvittavat suunnitelmat ja että se kunnostetaan mah­dol­li­sim­man pian. Valtion tiestöön kuuluvien sorateiden hoitoon ja ylläpitoon on kiinnitettävä tarpeeksi huomiota etenkin kelirikkoaikoina ja mah­dol­lis­tet­ta­va tarvittava rahoitus. Nyt se on liian alhainen.

 

Hiilineutraalin ja älykkään liikennejärjestelmän aikaansaamiseksi on huo­mioi­ta­va lentoliikenteen kustannustehokkaampi ja ym­pä­ris­tö­ys­tä­väl­li­sem­pi käyttö esimerkiksi lentorahdin toimintaedellytyksiä ke­hit­tä­mäl­lä siten, että Kittilän lentoasemalta voidaan kuljettaa len­to­rah­tia, kuten Norjan lohta sen sijaan, että sitä kuljetetaan tie­kul­je­tuk­si­na Helsinki-Vantaalle.

 

Niin ikään on perusteltua hakea suunnitteluun EU -rahoitusta rai­de­lii­ken­teen sähköistämiseksi Kolariin ja sieltä Kittilän lentoasemalle ja Le­vil­le.

 

Seurannassa on paikallaan hyödyntää digitalisaatiota ja tie­ka­me­ra­jär­jes­tel­mää esimerkiksi Lapin sorateiden osalta siten, että se pal­ve­lee paremmin tienkäyttäjiä ja tiestön kehittämisestä kiinnostuneita. Toi­vom­me selkeämpää kanavaa, jossa voidaan esittää kohteita in­ves­toin­ti­oh­jel­maan.

 

Kittilän kunta on pinta-alaltaan suuri 8 263km2 ja etäisyydet pit­kät. Alueen pääelinkeinot ovat matkailu ja kaivosteollisuus.  Kun­nas­sa on 600 000 – 700 000 matkailijaa vuodessa ja Agnico Eaglen Eu­roo­pan suurin kultakaivos, joka työllistää alihankkijoineen yli 1 000 työntekijää.

 

Investointiohjelmassa ei kuitenkaan ole yhtään hanketta Kittilän kun­nan alueella. Siksi toivomme, että saisimme hankesuunnitteluun tai parhaassa tapauksessa toteutukseen ainakin seuraavat tiehankkeet seuraavasti lueteltuina siten, ettei kyseessä ole teiden tärkeysjärjestys.

 

- KT79 liikennejärjestelyjen parantaminen Kittilän kirkonkylän koh­dal­la

- Pakatin ja Kirkonkylän välisen jalkakäytäväsillan rakentaminen

- Levin ympärystie välillä Hossa – Ounasjoentie jalkakäytävän ra­ken­ta­mi­nen ja maantien   perusparannus

- Köngäs – Raattama -maantien perusparannus/päällystys

- Kittilä – Rovaniemi kunnossapitoluokan nosto

- Kieringin maantien päällystäminen

- Kelontekemän maantie

- Kaukonen-Kallon maantie

- Hanhimaa-Pokka –maantie

- Siitosen maantie

- Kittilä-Ylläs –maantie

- Kittilä-Sodankylä –maantie

 

Tarkemmat tiedot kokouksen asialistasta ja pöytäkirjasta Kittilän kunnan verkkosivuilta kohdasta Pöytäkirjat ja asialistat: http://dynasty.kittila.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetings&id=6  

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkistamisen jälkeen kyseisellä verkkosivuilla.