Perhekeskuksen toimintamalli

Perhekeskuksen kehittäminen toimintamallin mukaan:

Perhekeskuksen kehittämistä ohjaa kansallisista ohjeista ja linjauksista muodostuva perhekeskustoimintamalli. Kansallisten linjausten tarkoitus on yhtenäistää perhekeskuksen määrittelyä ja kehittämistyötä, turvata lasten ja perheiden yhdenvertaisuuden toteutuminen eri puolilla maata, varmistaa perhekeskustoiminnan tavoitteiden toteutuminen ja tarjota kehys arvioinnille.

Kansalliset linjaukset toimivat perhekeskuksen kriteereinä, ja kun kaikki linjaukset toteutuvat tai perhekeskusta kehitetään linjausten suuntaisesti, voidaan puhua perhekeskuksesta. Kyse on monivuotisesta uuteen toimintakulttuuriin siirtymisestä ja uudesta lapsen ja perheen huomioivasta työtavasta.

Perhekeskustoimintamalli on kehitetty tukemaan perhekeskusten kehittämistä. Jokainen perhekeskustoimintamallin kohta on välttämätön, mutta se jättää tilaa erilaisille toteutustavoille.

 (Lisätietoa THL:n sivuilta)

1. Selkiytetään perhekeskuksen tehtävät lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja varmistamiseksi ja otetaan käyttöön niitä varten kehitetyt toimintamallit ja -menetelmät

• Tehtävien toteutuminen Kittilän perhekeskuksessa on kuvattu tarkemmin osiossa Perhekeskuksen tehtävät. 

2. Verkostoidaan tehtävien toteuttamiseksi tarvittavat lapsiperheiden palvelut ja toiminnot toimivaksi kokonaisuudeksi ja perustetaan yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja

• Perhekeskuksen palvelujen toimijat on koottu perhekeskuksen verkostoon. Verkostolle lähetetään perhekeskukseen liittyvää tietoa mm. kansalliselta ja alueelliselta tasolta, infokirjeiden muodossa kuukausittain. Verkostolla on myös oma Sharepoint alusta, jossa on kaikille saatavilla materiaalit.
• Elokuussa 2022 aloitettiin viikoittaiset koko verkoston vartin mittaiset etäaamukahvit, joissa kukin toimija vuorollaan esittelee omaa toimintaansa. Tallennettavien etäaamukahvien tarkoituksena on tutustuttaa verkoston jäseniä toisilleen ja tiivistää verkoston yhteistyötä niin, että verkoston jäsenet tuntevat entistä paremmin toistensa tarjoamat palvelut. Marraskuussa 2023, kun kaikki esittelyt oli tehty, etäaamukahvit muuttuivat 45min. verkostokahveiksi iltapäivään ja niille on aina jokin teema, esim. väkivalta, päihde, mielenterveys, Lapset puheeksi jne.
• Kittilän perhekeskus verkosto kokoontuu myös muutaman kerran vuodessa työpajoihin, kehittämään Kittilän perhekeskuksen palveluita. Työpajojen tuloksista kerrotaan tarkemmin näillä sivuilla.
• Kohtaamispaikkatoimintaa ovat seurakunta ja järjestöt järjestäneet jo pitkään, nyt myös Kittilän perhekeskuksen järjestämät Touhutreffit ovat osa kohtaamispaikkatoimintaa. Kirjasto on myös tärkeä nuorten kohtaamispaikka ja syksyllä 2022 siellä alkaneet taaperoiden lorutreffit laajentavat kohtaamispaikkojen tarjontaa. Nuorten kohtaamispaikkoja ovat kirjasto, nuorisotoimen tilat kirkonkylällä ja Sirkassa sekä koulunuorisotilat. Lasten kohtaamispaikkatoiminnalla on oma tiedotus Whatsapp-kanava. Kohtaamispaikkatoiminnasta kerrotaan tarkemmin näillä sivuilla.

3. Organisoidaan perhekeskukset ja niiden toimipisteet sekä kohtaamispaikat maakunnan alueella ja huolehditaan tilasuunnittelusta yhteistyössä kuntien kanssa

• Tunturi-Lapin ja Pellon kunnat ovat tehneet yhteistyötä jo vuosia sosiaalihuollossa ja lastenvalvojan palveluissa, myös esimerkiksi varhaiskasvatuksen johtajat ovat verkostoituneet seutukunnallisesti.
• Kittilän, Kolarin ja Muonion liikuntatoimessa on käynnistynyt yhteinen elintapaohjauksen palveluketjujen kehittämishanke. Sen yhteydessä pohditaan myös elintapaohjauksen kytkeytymistä perhekeskuksen palveluihin.
• Pohjoisen Lapin palvelualueen yhteinen eroauttamisen palveluiden kehittäminen käynnistyi keväällä 2022. Kuntien perheille tehtiin yhteinen kysely eropalveluista, perustettiin yhteinen eroauttamisen ammattilaisten Teams-ryhmä sekä järjestettiin kuukausittaisia tapaamisia. Sittemmin eroauttamisen yhteistyö toimii yhteisessä Teams-ryhmässä.
• Lapin hyvinvointialueella tehtiin vuoden 2023 aikana Lapin perhekeskus konsepti. Ja vuonna 2024 aloitti hyvinvointialueen aluekohtaiset perhekeskuskoordinaattorit.

4. Huolehditaan kokonaisuuden johtamisesta ja koordinaatiosta, palvelujen ja toimintojen yhteensovittamisesta sekä osaamisesta

• Perhekeskuksen kuukausittain kokoontuva ohjausryhmä perustettiin vuoden 2022 alussa. Tällä hetkellä siihen kuuluu: sivistystoimenjohtaja, hyvinvointikoordinaattori, varhaiskasvatuspäällikkö, nuorisosihteeri, avoterveydenhuollon osastonhoitaja, pohjoisen palvelualueen terveydenedistämisenkoordinaattori ja perhekeskuskoordinaattori  lapsiperheiden sosiaalipalveluiden vastaava sosiaalityötekijä, hyvinvointilautakunnan edustaja sekä Kittilän perhekeskuskoordinaattori.
• Ohjausryhmä johtaa perhekeskuksen kehittämistyötä, käy vuoropuhelua toimialajohtajien kesken sekä pohtii perhekeskuksen suuntaa, isoja linjoja ja kokonaisuuksia. Ohjausryhmällä on kokonaiskuva perhekeskuksesta, lisäksi se päättää sekä vie käytäntöön ja päätöksentekoon asioita.
• Perhekeskuksen johtaminen on yhteensovitettua johtamista. Perhekeskuksen johtamisen rinnalla kulkee kunkin palvelun tai alan oma linjajohtaminen. Ohjausryhmän jäsenten tehtävänä toimialajohtajina on peilata perhekeskusasioita omaan työhön ja alaan.
• Perhekeskuskoordinaattori tukee palveluverkoston yhteistoimintaa, koordinoi verkostoa sekä valmistelee sen toimintaa esim. verkoston verkostokahvit, työpajat ja ohjausryhmän kokoontumiset.
• Osaamista on vahvistettu yhteisillä monialaisilla koulutuksilla.

5. Sovitaan tarvittavista yhteistyörakenteista ja yhteisistä käytännöistä

• Perhekeskuksen toimivat yhteistyörakenteet ja -käytännöt mahdollistavat perheen kokonaisuutena huomioivalle työskentelylle pohjan. 
• Perhekeskuksen työpajoissa on työstetty monialaisia palvelupolkuja, palvelua yhdenmukaistavia vuosikelloja ja sovittu mm. monialaisen lapsiperhetiimin aikataulutuksesta kalentereihin. Työpajojen tuloksista kerrotaan tarkemmin näillä sivuilla.
• Monialaisia tiimejä toimii kunnassa useita: 

6. Uudistetaan toimintakulttuuria

• Toimintakulttuurin uudistaminen on aikaa vaativa prosessi. Asiakastyössä, yhteistoiminnassa ja johtamisessa tulee näkyä perhekeskustoimintaa ohjaavat arvot: lapsi- ja perhelähtöisyys, voimavarojen vahvistaminen, lapsen oikeudet ja perheiden monimuotoisuuden huomioiminen.
• Kittilän perhekeskuksen kehittäminen on alkanut elokuussa 2021.

7. Otetaan käyttöön toimintatapoja ja malleja, joiden avulla lapset, nuoret ja perheet ovat mukana kehittämässä ja arvioimassa toimintaa.

• Sivistystoimi on jo pitkään tehnyt asiakaskyselyjä, joilla selvitetään lasten, nuorten ja perheiden toiveita.
• Koko kunnan perheille tehtyjä kyselyitä: Hyvinvointi- ja osallisuuskysely vuonna 2018, Lapsiystävällinen kunta -työn laajat alkukartoituskyselyt vuonna 2019, Perheet keskiöön -osallisuuskysely vuonna 2021 sekä Eroauttamisen palveluiden kysely 2022.
• Syksyllä 2022 koottiin myös perhekeskuksen kehittäjävanhempiryhmä, joka on tiiviisti mukana perhekeskuksen palveluiden kehittämisessä. He vastaavat kuukausittain vaihtuviin kyselyihin ja heistä on edustus myös perhekeskuksen työpajoissa. 
• Kittilän nuorisovaltuusto edistää nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia. Nuorisovaltuustosta on edustus myös perhekeskusverkostossa.
• Lapset saivat osallistua 2023 kohtaamispaikkatoiminnan arviointiin. Vuonna 2023 perustettiin myös lapsiparlamentti, jolle on varattu rahaa perhekeskuksen budjetissa osallistavaan budjetointiin.
• Vanhemmat ovat saaneet vaikuttaa asioihin kyselyihin vastaamalla (esim. kohtaamispaikkatoiminta ja vauva-uinnin tarpeen kartoitus). Vanhemmat lähestyvät ideoilla ja toiveilla myös suoraan perhekeksuskoordinaattoria.
• Voit lukea lisää osallisuudesta täältä.

8. Sovitaan jatkuvan kehittämisen ja seurannan rakenteet

• Perhekeskukselle on luotu vuodesta 2023 lähtien talousarvioon oma kustannuspaikka ja laadittu budjetti sekä asetettu tavoitteet. Perhekeskuskoordinaation tarpeellisuus on todettu ja sitä tarvitaan jatkossakin, jotta palvelujen ja toimintojen yhteensovittamisen kehittäminen kohti systeemistä perheen kokonaisuutena huomioivaa toimintatapaa jatkuu, varsinkin nyt kun perhekeskuksen peruspalvelut sijoittuvat useaan eri organisaatioon.

 

Perhekeskustoiminnan keskeiset periaatteet:

1. Lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyys mukaan lukien lapsen oikeudet

Lasten, nuorten ja perheiden sekä työntekijöiden osallisuus ja vastavuoroinen aito kohtaaminen ovat lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuurin ja siten myös perhekeskustoiminnan ydintä. Lapsi-, nuori- ja perhelähtöisen näkökulman huomioiminen johtamisessa, ammattilaisten yhteistoiminnassa ja asiakastyössä tarkoittaa lapsen, nuoren ja perheen elämäntilanteen kokonaisuuden huomioimista, tarpeisiin vastaamista ja heidän osallistumistaan palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.

2. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus

Perhekeskuksen palvelut toimivat lähipalveluperiaatteella ja ne on tarkoitettu kaikille lapsille, nuorille ja perheille. Perhekeskustoiminta mahdollistaa palvelujen yhdenvertaisen ja oikea-aikaisen saatavuuden sekä jatkuvuuden toteutumisen. Tämä tarkoittaa, että varmistetaan palvelujen saavutettavuus, asiakaskontaktien jatkuvuus sekä avun ja tuen oikea-aikaisuus. Palvelujen psykososiaalinen saavutettavuus toteutuu, kun kiinnitetään erityistä huomiota myönteiseen vastaanottoon, osallisuuden vahvistamiseen, asiakkaan kuulluksi tulemiseen ja tarpeiden mukaisiin palveluihin. Fyysisessä saavutettavuudessa on huomioitava, että palvelut ovat fyysisesti lasten kasvuympäristöjen ja perheiden arjen ympäristöjen läheisyydessä, toimivien kulkuyhteyksien päässä ja jalkautuvat esimerkiksi kotiin. Digitaalinen saavutettavuus takaa reaaliaikaiset verkkopalvelut (esim. chat, ajanvaraus) ja perheen oman aikataulun mukaan hyödynnettävät palvelut (neuvonta, ohjaus, vanhemmuuden tuki ym.)

3. Painotuksen siirtäminen ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Perhekeskuksen palvelujen ydinperiaatteena on toimia terveyttä ja hyvinvointia edistäen sekä ennaltaehkäisevästi ja varhain. Tarkoituksena on pysäyttää korjaavien palvelujen tarpeen kasvu, kustannusten nousu sekä eriarvoistumisen ja syrjäytymisen lisääntyminen.

4. Laadukas ja vaikuttava toiminta

Perhekeskusten kehittämisen keskiössä ovat palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Palvelujen laatu liittyy vahvasti siihen, kuinka asiakas tulee kuulluksi ja kohdatuksi sekä saako hän apua oikea-aikaisesti ja sujuvasti sitä tarvitessaan. Palvelujen hajanaisuus vähentyy ja palvelujen yhtenäisyys sekä saavutettavuus parantuvat monialaisen palvelu- ja yhteistyöverkoston muotoutuessa ja tiivistyessä kokonaisuudeksi. Tällöin asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta palvelut muodostavat selkeämmän kokonaisuuden.

5. Monialaisuus ja yhteentoimivuus

Palvelujen ja toimintojen monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi tarvitaan rakenteet hyvinvointialueen ja kuntien hallinnonalojen (hyvinvointi ja terveystoimi, sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi) sekä järjestöjen ja seurakuntien palvelujen ja toimintojen johtamiselle ja koordinaatiolle osana lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuutta. Olennaista on, että rakenteet ylittävät hallinnonala- ja organisaatiorajat. Tällöin on mahdollista, että asiakastasolla lapsen, nuoren tai perheen kokemuksellinen tieto sekä yhden tai useamman työntekijän asiantuntijatieto, osaaminen ja voimavarat yhdistyvät yhteisiksi tavoitteiksi ja toiminnaksi.

6. Muut periaatteet

Perhekeskustoimintaa ja sen kehittämistä ohjaavat myös vuosina 2016–2019 yhdessä sovitut periaatteet perheen voimavarojen vahvistuminen ja perheiden monimuotoisuuden sekä sukupuolen moninaisuuden huomioon ottaminen. Muita perhekeskustoiminnassa keskeisiä periaatteita ovat

• vastavuoroinen kohtaaminen,
• suhteen jatkuvuus ja luottamus,
• vertaistuki ja yhteisöllisyys sekä
• asiantuntemus ja vaikuttavien menetelmien käyttö.

 

Perhekeskuksen kehittämisen tavoitteet

1. Perhekeskuksen palvelut ja toiminta muodostavat yhteensovitetun kokonaisuuden

Kokonaisuuden yhteentoimivuus edellyttää yhteisesti sovittuja käytäntöjä, monialaisen yhteistyön toimintarakenteita sekä yhteensovittavaa johtamista. Näin luodaan edellytykset yhtenäiselle toiminnalle, osallisuudelle ja kumppanuudelle, asiakastarvetta vastaaville palveluille, asiakasprosessien sujuvuudelle sekä henkilöstön yhteistyöosaamiselle ja hyvinvoinnille. Yhteensovitettu asiakastyö edellyttää monialaista tuen ja hoidon tarpeen arviointia sekä yhteistoiminnallista työskentelyä. Tämän työn keskiössä ovat asiantuntijuuden jakaminen, monialainen yhteistyöosaaminen sekä asiakastyön roolien ja vastuiden määrittely. Toimintamuotoina ovat jalkautuvan työn muodot, työparityö, tiimityöskentely ja konsultaatiotoiminta. Lisäksi tärkeitä ovat yhteisen kouluttautumisen ja kehittämisen toimintamallit.

2. Perus- ja erityistason sekä erityisosaamista edellyttävät sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat kiinteässä yhteistyössä

Joustavat, viiveettömät palvelut tuen tarpeen mukaan mahdollistavat nopean avun ja tuen. Toimivat perustason perhekeskuspalvelut ovat aina ensisijaisia. Osa lapsista ja nuorista tarvitsee perustason palvelujen rinnalle myös erityistason palveluita ja heistä pieni osa erityisosaamista edellyttävää palvelua. Näissä tilanteissa on sovittava, miten huolehditaan yhteyden säilymisestä perustason palveluihin ja hoitovastuun hallitusta siirtymisestä. Tällöin lapsi ja nuori saa tarvitsemansa avun turvallisesti ja koordinoidusti. Monialaisen yhteistyön rakenteet ja käytännöt on sovittava perhekeskuspalvelujen, erityistason palvelujen sekä erityisosaamista edellyttävien palvelujen kesken.

3. Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus ovat laadukkaita ja vaikuttavia

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on perhekeskuksen ydintehtävä. Sen lisäksi systemaattista varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen toimintatapaa tulee edelleen kehittää. Tavoitteena on nopeampi, kohdennetumpi, riittävän pitkäkestoinen ja koordinoitu sekä intensiivinen tuki. Toimintaprosessin vaiheet etenevät yhteydenotosta ja asiakkaaksi tulosta tilannearvioon ja sen perusteella tehtävään suunnitelmaan ja tarvittavan avun antamiseen sekä palvelujen koordinaatioon ja seurantaan. Lapsen, nuoren ja perheen avun ja tuen saanti helpottuu, kun heidän avukseen nimetään vastuutyöntekijä koordinoimaan heidän tarvitsemiaan palveluja. Vastuutyöntekijän nimeämisestä kannattaa tehdä käytäntö riippumatta siitä, millainen avuntarve on. Kun tarvitaan monia palveluja tai tilanne on muuten vaikea, on aina tarpeen nimetä vastuutyöntekijä, jonka tehtävänä on koordinoida lapsen, nuoren ja perheen palvelukokonaisuutta.

Lähde: Perhekeskusten kehittäminen ja vakiinnuttaminen tulevilla hyvinvointialueilla: ohjeita toimintasuunnitelman laadintaan