Kittilän kunnan tilinpäätöstiedote 30.3.2022
Kittilä teki yhden kuntien parhaimmista vuoden 2021 tilinpäätöksistä asukaslukua kohden. Kunnan ylijäämä oli 5,5 miljoonaa euroa, joka tietää noin 845 euroa asukasta kohden.
- Hyvän tuloksen takana on tietenkin hyvää työtä, kiitos kunnan henkilöstön ja päättäjien. Tulosta selittää muun muassa tehdyt tonttikaupat, valtion koronatuet, kuntayhtymien rahapalautukset ja investointitilanteet. Kunnan asukasluku kasvoi edellisvuodesta yli 6500 rajan ja kunnan elinvoimaisuus veti puoleensa lähes sata uutta yritystä, kertoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen.
Kittilän kunta tarjosi kuntalaisille keskimääräistä parempia palveluita koronapandemiavuodesta huolimatta. Kunnan hyvinvointipalveluissa saavutettiin pääosin valtuuston asettamat tavoitteet.
Hyvinvoivat kuntalaiset on tärkeä tavoite Kittilässä. Kuntalaisille kyettiin järjestämään keskimääräistä parempia palveluita koronapandemiavuodesta huolimatta. Kunnan hyvinvointipalveluissa saavutettiin pääosin valtuuston asettamat tavoitteet. Kunnassa työskenteli osaavaa henkilöstöä, joka suoriutui hyvin kuntalaisten palvelujen toteuttajina tehtävissään haasteista huolimatta. Sote-uudistuksen valmistelutyö käynnistyi vuoden loppupuolella. Uudistus on merkittävä ja sen valmistelu vaatii paljon työtä kunnassa.
Kunta houkutteli noin sata uutta asukasta ja asukasluku nousi yli 6500 vuoden 2021 lopussa. Kuntaan saatiin lähes sata uutta yritystä.
- Kittilän kunnan hyvään vuoteen 2021 vaikuttavat monet asiat ja ihmiset. Kiitos kuuluu kaikille kunnan henkilöstölle ja luottamushenkilöille sekä kunnan monille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä kuntalaisten hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman eteen tehdystä työstä. Ilman aktiivisia kuntalaisia ei ole kuntaa. Teette erittäin tärkeää vapaaehtoistyötä mm. kunnan eri toimielimissä ja alueen yhdistyksissä, Rantapelkonen kertoo.
- Kittilässä on tehty oikeita asioita ja pystytty koronapandemiasta huolimatta turvaamaan palvelut kuntalaisille ja kehittämään kunnan elinvoimaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kittilää voidaan vuoden 2021 perusteella pitää elinvoimaisena sivistyskuntana.
Kunnan talous yksi Suomen parhaimmista kokoluokassaan
Kunta teki ylijäämää 5,5 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos ennen poistoerojen ja varausten muutoksia oli 8,2 milj. euroa. Toteutuma on olennaisesti yli talousarvion sekä edellisen vuoden vastaavien lukujen. Toimintatuotot olivat 6,8 milj. euroa yli talousarvion ja 7,8 milj. yli edellisen vuoden. Keskeisimmät syyt kunnan hyvään tulokseen vuonna 2021 olivat toteutuneet tonttikaupat noin 6,6 miljoonaa euroa ja valtion korona-avustus noin 1,3 miljoona euroa.
Toimintatuotot olivat 6,8 milj. euroa yli talousarvion ja 7,8 milj. yli edellisen vuoden. Toimintakulut alittivat muutetun talousarvion euromäärän, mutta kasvoivat 7,4 % edellisvuoteen verrattuna. On huomioitava, että vuosi 2020 oli poikkeuksellinen vertailuvuosi, kun koronaepidemian vuoksi mm. suljettiin toimintoja, käytiin etäkoulua, jolloin saavutettiin kuluissa säästöjä. Suurin kasvu, 2,5 milj. euroa (+9,2 %), oli edellisvuoteen verrattuna henkilöstökuluissa.
Kunnan verotulot kasvoivat edellisvuodesta ja toteutuivat suurempana kuin talousarviossa oli ennakoitu. Valtionosuudet toteutuivat talousarviossa ennakoidun mukaisesti. Vuosikate 11,2 milj. euroa kattaa selvästi 2,9 milj. euron poistot. Kunnan talouden omavaraisuus parani. Kunta maksoi lainoja pois ja lainamäärä asukasta kohden on 1332 euroa, mikä on yksi Suomen pienimmistä.
Kuntakonserni paransi tulostaan ja toiminta oli myönteistä vuonna 2021. Erityisesti Ounastähti kehittämiskuntayhtymä ja Levi Ski Resort tekivät hyvät tulokset.
Kaikesta hyvästä huolimatta, toimintaympäristön muutos kielii tilanteesta, jonka seurauksena kunnan tulee huolehtia kestävästä taloudenpidosta ja tiukemmasta talouskurista.
Kunta investoi elinvoimaan ja kuntalaisten palveluihin – kirkonkylän koulukeskuksen suunnittelu käynnistyi
Kunnan investointimenot olivat noin 4,7 milj. euroa. Nämä ja monet muut investoinnit ja kehityshankkeet ovat parantaneet kunnan ja kuntalaisten elinvoimaa, vetovoimaa, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Suurimmat investoinnit olivat Ylä-Levin katujen rakentaminen (II vaihe) n. 1,1 milj. euroa, kirkonkylän terveyskeskuksen tulvapenkereen loppuun saattaminen ja Pääskylän alueen tulvapenkereen rakentamisen menot n. 1,2 milj. euroa (nettoinvestointi rahoitusosuuksien jälkeen 0,3 milj. euroa), kirkonkylän koulukeskuksen suunnittelu 0,56 milj. euroa, ICT-investoinnit 0,4 milj. euroa sekä kunnan osuus Köngäs-Hanhimaa tiehankkeeseen 0,45 milj. euroa. Tilinpäätökseen purettiin aiempina vuosina tehtyjä investointivarauksia yhteensä 1,1 milj. euroa. Uutta investointivarausta tehtiin 3 milj. euroa Levin katujen saneeraukseen.
