Kaivosveron kohdentaminen kuntiin
Suomessa otetaan käyttöön kaivosvero vuoden 2023 alussa siten, että sen tuotosta 60 prosenttia tulisi kunnille ja 40 % valtiolle.
Malminetsinnästä 90 prosenttia tehdään Lapissa, minkä vuoksi on oleellista, että kaivoskuntien ja valtion kesken valmistellaan kaivostoiminta, asuminen ja liikennesopimukset eli KAL -sopimukset, joiden perusteella kaivosverosta valtiolle tuleva 40 prosentin osuus kohdennetaan kaivoskuntien tiestön ja muun infrastruktuurin investointeihin, joilla lisätään kaivostoiminnan kilpailukykyä, henkilöstön saatavuutta sekä kuntien vetovoimaa ja viihtyisyyttä.
Etä- ja sesonkityön huomioiminen valtionosuuksissa
Lappi –sopimuksessa on tuotava esiin, että valtionosuuksissa ja kotikuntakorvauksissa huomioidaan kuntien todelliset oppilasmäärät, koska kunnalla jää saamatta valtionosuuksia osasta kunnassa etä- ja sesonkityötä tekevien vanhempien lapsista. Tältä osin lainsäädäntöä on tarvetta joustavoittaa.
Esi- ja perusopetusta rahoitetaan valtiovarainministeriön peruspalvelujen valtionosuudella. Peruspalvelujen valtionosuus määräytyy sen perusteella, mikä on lapsen kotikunta 31.12.
Jos oppilas suorittaa oppivelvollisuuttaan muualla kuin omassa kotikunnassaan, saa opetuksen järjestäjä kotikuntakorvaustuloa näistä oppilaista. Vastaavasti kotikunta maksaa kotikuntakorvausmenoja kaikista niistä lapsista, jotka ovat jonkun muun opetuksen järjestäjän opetuksessa.
Kotikuntakorvaus määräytyy 31.12. tilanteen mukaan.
Kotikuntakorvaus maksetaan aina koko vuodeksi tai ei ollenkaan. Sitä ei pilkota osaksi vuotta.
Jos etätyöntekijä tulee lapsineen työhön Kittilään tammi-toukokuuksi, kyseisten lasten osalta valtionosuuden saa lähtökunta. Koska lapset eivät ole Kittilässä koulussa tilastointiajankohtana 31. joulukuuta, Kittilä ei saa kyseisistä lapsista valtionosuutta eikä kotikuntakorvaustuloja.
Tämä tilanne on Kittilän kunnalle vaikea, sillä se ei saa valtionosuutta eikä kotikuntakorvausta, vaikka järjestää opetusta lapsille kevätlukukauden ajan ja järjestää tarvittaessa oppilaskuljetuksen.
Jos etätyöntekijä tulee lapsineen kuntaan marras-toukokuuksi, kyseisten lapsien osalta valtionosuuden saa lähtökunta. Kotikuntakorvausjärjestelmästä johtuen Kittilä saa kuitenkin kotikuntakorvaustuloa, jota lähtökunta maksaa, koska lapset ovat Kittilässä koulussa tilastointiajankohtana 31. joulukuuta.
Korona on lisännyt kiinnostusta etätyöhön arvojen ja mieltymysten muutosten myötä: terveys, tila, näkymä ja luonto koetaan arvoina, joita pyritään huomioimaan nyt aiempaa enemmän työelämässä. Kittilän kunnan tavoitteena on etätyöhotelli-, etätyökylä- ja etäopiskelukonseptin luominen.
Kestävän pyöräilymatkailun edistäminen
Lapissa on erinomainen mahdollisuus rakentaa kestävää matkailua ympärivuotisesti, mihin uuden kärjen tarjoaa pyöräilymatkailu, johon liittyviä suunnitelmia laaditaan Lapissa paljon.
Liiketoimintaympäristön parantaminen pyöräilymatkailun kehittämiseksi vaatii suunnitelmia ja toimenpiteitä nykyisen pyöräilyinfrastruktuurin parantamiseksi sekä uuden rakentamiseksi.
Lappiin on investoitu laajasti erityisesti lumellisen ajan matkailijoita varten ja alueella on runsaasti infrastruktuuria, joka on toistaiseksi lumettomana aikana vielä vähällä käytöllä. Siksi sitä olisi kehitettävä palvelemaan paremmin myös pyöräilijöiden tarpeita.
Suosituissa kansainvälisissä pyöräilykohteissa monipuolinen, pyöräilijöiden erityistarpeet huomioiva infrastruktuuri on yksi menestymisen edellytys.
Vaelluskalojen nousun mahdollistaminen Tunturi-Lappiin
Kalastuksen suosio ja kansainvälistyminen ovat lisääntyneet viime vuosina nopeasti. Siksi on tärkeää vaelluskalojen nousun mahdollistaminen Tunturi-Lapin ja Lapin vesistöihin.
Kittilän kylät, kansallispuisto ja tiestö
Kittilän kylien merkitystä luonto- ja erämatkailun näkökulmasta on tuotava esiin erämaakylissä Pulju ja Lompolon alueilla sekä Molkojärvi-Kinisjärvi -alueilla.
Kansallispuisto -statusta tulee laajentaa maantieteellisesti ja merkitä myös Lemmenjoen kansallispuisto valtakunnalliseksi kehittämiskohteeksi.
Köngäs-Tepasto tienumero 956 ja kyseinen tieosuus ulottuen Raattamaan saakka tienumero 9562 tulee merkitä valtakunnallisesti merkittävä tieosuudeksi.
Lisätietoja:
Antti Jämsén, kunnanjohtaja, Kittilän kunta, puhelin 040 745 9830, antti.jamsen@kittila.fi
