Tiedote 29.2.2024, Kittilän kunta
Kittilän kunnantalolla pidettiin keskiviikkona 28.2.2024 asuntofoorumi, jonne joukko päättäjiä, yrittäjiä ja alueen kehittäjiä kerääntyi kuulemaan tietoa asuntorakentamisen edellytyksistä ja toiveista ja keskustelemaan kunnan asuntotilanteesta.
Kittilä on muuttovoittoinen, ja tämä kasvattaa asuntojen tarvetta. Kittilän kunnanjohtaja Timo Kurulan mukaan Kittilän kunnan asunto-ohjelma on tekeillä. Kittilässä viimeaikainen asuntotuotanto on suuntautunut yksityiselle puolelle, jolloin usein halutaan varmistaa paras tuotto mm. lyhytvuokrauksella, eikä tuotanto tällöin helpota pitkäaikaisen asumisen asuntopulaa.
Kurula esittää yhtenä vaihtoehtona pohdittavaksi, olisiko alueella edellytyksiä ja tahtoa perustaa osakeyhtiö. Kittilän kunta olisi yhtiössä osake-enemmistöomistaja ja voisi varmistaa sen, että asuntoja käytetään pitkäaikaiseen vuokraukseen. Yhtiö perustettaisi yhdessä alueen yritysten kanssa, ja yhtiön tarkoitus olisi käynnistää asuntojen tuotanto Kittilän kirkonkylän ja Levin alueille. Tätä mahdollisuutta selvitetään.
Näkemyksiä asuntorakentamisen mahdollisuuksista on selvitetty yhteisesti Lapin kunnissa
Kittilä on ollut mukana useamman Lapin kunnan kanssa hankkeessa, jossa toteutettiin asumisen ja asuntotuotannon mahdollisuuksien kehittämisen esiselvitys. Kunnanjohtajan mukaan hanke on avannut näkymää lähitulevaisuuteen ja siitä on saatu tietoa asuntomarkkinoiden kehityksestä.
Itsekin kaavoituksen parissa työskennellyt Tarja Outila FCG:stä esitteli selvityksen tuloksia Kittilän osalta. Selvitykseen koottiin näkemyksiä asuntorakentamisen mahdollisuuksista Muoniossa, Kolarissa, Kittilässä, Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella. Tietoa saatiin muun muassa asukaskyselyllä, johon saatiin yli 800 vastausta. Ajatuksia pyydettiin myös rakennusliikkeiltä, rakennuttajilta, vuokravälittäjiltä ja kiinteistövälittäjiltä.
Tuloksissa tuli esille, että luonto ja elämisen laatu ovat tärkeitä asioita asumisen lisäksi. Suurin osa vastaajista näki mieluisimpana asuinmuotona omakotitalon, pientalon tai rivitalon. Tarjolla tulisi olla eri kokoisia asuntoja toimivilla verkkoyhteyksillä, ensisijaisesti vuokra-asunnoista on kysyntää.
Yhtenä huomiona Outila nostaa sen, että kun kaavoitus määrittelee, missä ihmisten haluttaisiin asuttavan, niin puolestaan suunnittelutarveratkaisuilla ja poikkeamispäätöksillä voidaan tarkastella sitä, missä ihmiset haluavat asua. Tämä lupien muodossa saatu tieto kannattaa huomioida tulevaisuuden kaavoituksessa.
Mitä voidaan tehdä nyt?
Selvityksessä saatiin useita toimintaehdotuksia kunnille asuntorakentamisen edistämiseksi. Kuntien tulisi kaavoittaa monen kokoisia tontteja aktiivisesti omille mailleen, ja huolehtia, että kaavoitetulle alueelle voidaan sijoittaa myös palveluita. Kaavoitus tulisi tapahtua vetovoimaisille alueille – suurimmaksi vetovoimatekijäksi koettiin luonto. Outila painotti vahvasti kuntien oman maanhankinnan merkitystä – tontteja tulisi olla kunnalla tarjota niitä haluaville. Lisäksi esiin nousi se, että vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutos asuinrankennukseksi tulisi olla mahdollinen.
Investori, joka harkitsee rakennushanketta, haluaa tutustua ensin kohdealueen strategisiin asiakirjoihin maankäytöstä. Kunnan kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma ovat siten paitsi päätöksenteon, myös markkinoinnin välineitä. Outila nosti oleellisina asiakirjoina esiin myös kunnan maapoliittisen ohjelman, jolla määritellään maan omistukseen, ja maan arvoon ja pakkotoimiinkin liittyviä käytäntöjä, sekä kunnan investointiohjelman.
Kunnan on hyvä seurata asumiseen ja asuinalueisiin liittyviä vetovoimatekijöitä esimerkiksi asukaskyselyillä. Suositeltavaa olisi laatia asunto-ohjelma, jossa tunnistetaan väestönkehitys ja muuttoliike ja määritellään asuntokannan tilannetta. Kunta voi kehittää omaa kaavoitustaan myös päivittämällä vanhoja kaavoja paremmin tämän hetken tarpeita vastaaviksi. Myös monialainen työryhmä, joka edistää asioita kunnassa, on hyvä tiedon jalostamisen malli päätöksenteon avuksi.
Lisäksi Outila nostaa esiin muutamia innovatiivisia ratkaisuja, kuten kumppanuuskaavoituksen. Se tarkoittaa, että kaavaa suunnitellaan alueella rakentamista harkitsevan kanssa yhdessä. Myös tontinluovutuskilpailuja voi järjestää, jolloin voidaan ohjata rakentamista kunnan haluamaan suuntaan, kun kilpailutetaan laadulla. Tietynlaiset tilapäiset, määräaikaiset rakennukset voitaisiin myös hyväksyä asuinrakennuksiksi helpottamaan akuuttia asuntopulaa. Kunnan kannattaa selvittää myös tukimahdollisuuksia rakennuttajille. Rakennusliikkeen edustaja, Aalto Construction Oy:n Marjukka Kuittinen-Jussila toivoo, että kunnissa ja muissa alueen viranomaisissa huomioitaisiin nopean ja ennakoivan keskustelun ja päätöksenteon suuri merkitys rakentajille, ja puolestaan päätösten viivästymisten lisäkustannukset voivat olla merkittäviä.
Kittilässä käynnissä olevia hankkeita
Kittilän Vuokratalot Oy:n toimitusjohtaja Timo Sattanen kertoo, että Kittilässä on käynnistynyt 24 asunnon ARA-rivitalohanke kirkonkylän Aholanperälle. Myös Sirkkaan selvitetään ARA-rahoituksen saamista uudiskohteeseen.
Sattanen muistuttaa, että kunnan omia rakennushankkeita on välttämätöntä harkita tarkkaan; kunnan oma rakentaminen nostaa aina kunnan velkaa, ja myös viimeaikainen kustannustason ja rahoituskulujen nousu vaikeuttavat hankkeita. Kunta on kuitenkin suhtautunut myönteisesti Kittilän Vuokratalot Oy:n omaan tuotantoon. Sattanen toivookin, että valmistunut kuntien asuntoselvitys toimisi hyvänä alkusysäyksenä yhteiselle ja idearikkaalle toteutukselle.
Aalto Construction Oy:n toimitusjohtaja Marjukka Kuittinen-Jussila kertoo Kittilän kirkonkylälle käynnistyneestä kerrostalorakennushankkeesta. Rakenteilla ja suunnitteilla on kolme kerrostaloa lähelle Kittilän terveyskeskusta, joiden rakentamisessa huomioitiin paikallisia toiveita - asunnoissa on erikokoisia vakituisen asuinpaikan asuntoja hyvällä sijainnilla Kittilän kirkonkylän palveluiden ääressä. Ensimmäisestä, tammikuussa 2025 valmistuvasta kerrostalosta on jo etukäteisvarauksia myytävien asuntojen osalta ja vuokralle tulevien asuntojen osalta on varauksia sekä yrityksiltä että yksityishenkilöiltä. Toinen kerrostalo tulee pelkästään hotellioperaattorin käyttöön. Kolmas, vuonna 2027-2028 valmistuva kerrostalo tulee vapaille markkinoille. Rakennusaikana ensimmäisestä kerrostalosta asuntoja voivat ostaa y-tunnukselliset tahot, kuluttajat voivat varata asunnon rakentamisaikana ja ostaa sen rakennuksen valmistuttua.
Lisätiedot:
Timo Kurula, kunnanjohtaja, Kittilän kunta, puhelin 040 595 7597, timo.kurula@kittila.fi
