Jätevesijärjestelmän rakentaminen

Tarvittavat luvat

Rakennettaessa uutta tai tehtäessä korjaus- tai muutostöitä, jotka laajuudeltaan vastaavat uudisrakentamista tai toteutettaessa vähäistä suurempaa lisärakentamista on rakennusluvan yhteydessä esitettävä ja hyväksytettävä myös jätevesijärjestelmän suunnitelmat. Jätevesijärjestelmän tehostamiseen tai uusimiseen tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen lupa.

 

Jätevesijärjestelmän suunnitteleminen

Jätevesijärjestelmän suunnitelma on kuin rakennuksen rakennuspiirustukset. Kukaan ei rakenna taloaan ilman rakennuspiirustuksia. Samoin jätevesijärjestelmän suunnitteluun kannattaa panostaa!

Suunnittelija

Jätevesijärjestelmän suunnitelmat voidaan tilata henkilöltä, jolla on vähintään teknikon koulutus (esim. LVI- tai kunnallistekniikan alalta, rakennusmestarin pätevyys tai muu soveltuva koulutus). Suositeltavaa on että suunnittelijalla on kokemusta nimenomaan jätevesienjärjestelmien suunnittelusta.

Suunnittelijoiden yhteystietoja voi kysyä esim. rakennus- tai ympäristöviranomaisilta.

Suunnittelijan pitää käydä aina paikanpäällä tutustumassa kohteeseen, koska esim. maaperälajia ei voi todeta kartalta. Lisäksi suunnittelija ottaa selville mm. mahdolliset pohjavesiesiintymät, pohjavedenpinnankorkeuden, viemäriverkoston sijainnin / laajenemishankkeet, kaavamääräykset, rakennusjärjestyksen, ympäristömääräykset, vedenottamot, kaivot jne.

Hyvä suunnittelija opastaa asiakasta mahdollisuuksista saada avustusta tai oikeudesta kotitalousvähennyksen saamiseen parannettaessa tai rakennettaessa jätevesijärjestelmää.

Suunnitelma

Suunnitelma sisältää seuraavat:
- karttaote kiinteistön sijainnista
- asemapiirros, jossa on esitetty jätevesijärjestelmän sijoittuminen kiinteistölle
- leikkauspiirros
- tasopiirros
- selvitys jätevesijärjestelmän puhdistustehosta
- selvitys jätevesijärjestelmän mitoitusperusteista
- tarvikeluettelo
- jätevesijärjestelmän asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet.

Asiakas voi pyytää myös kustannusarvion jätevesijärjestelmän tehostamisesta / rakentamisesta. Suunnittelija vastaa asiakkaalle siitä, että jätevesijärjestelmä on suunniteltu kyseiseen kohteeseen asetuksen vaatimusten mukaisesti.

 

Jätevesijärjestelmän rakentaminen

Jätevesijärjestelmän rakentajan on osattava lukea suunnitelmaa ja toteuttaa rakentaminen suunnitelman mukaisesti. Rakentaja vastaa rakennuttajalle, siitä että jätevesijärjestelmä on rakennettu noudattaen suunnitelmia.

 

Kiinteistön omistajan tehtävät

Kiinteistön omistajan vastuulla on jätevesijärjestelmän huolto ja kunnostus. Säännöllisen huollon ja kunnostuksen avulla jätevesijärjestelmä toimii hyvin ja on pitkä ikäisempi. Kiinteistön omistaja voi pidentää jätevesijärjestelmän ikää ja säästää kustannuksissa tehokkaimmin vähentämällä veden kulutusta. Jäteveden laatuun voi vaikuttaa mm. pesuaineiden valinnalla. Vessanpönttöön laitetaan vessapaperin lisäksi vain sellainen aines mikä on kertaalleen syöty. Kiinteistön omistaja vastaa, siitä että jätevesijärjestelmä täyttää jätevesiasetuksen vaatimukset.

 

Liittyminen keskitettyyn viemäriverkostoon tai yhteishankkeet naapureiden kanssa

1. Viemäriverkkoon liittyminen toiminta-alueella

Viemäriverkkoon liittyminen on ympäristönsuojelullisesti paras vaihtoehto ja liittyjän kannalta huolettomin.

Kaikkien vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen viemäriverkoston vaikutus alueella olevien kiinteistöjen on liityttävä viemäriverkostoon.

Mahdollisuutta liittyä viemäriin tai viemäriverkoston mahdollisista laajentamishankkeista (vesihuollon kehittämissuunnitelma) voi tiedustella oman kunnan vesihuoltolaitokselta / vesiosuuskunnalta.

Viemäriin liittymisen kustannukset: suunnitelmat liittymismaksu tonttiviemärin hankintakustannukset tonttiviemärin rakennuskustannukset (kone- ja maatyöt). Käyttökustannukset määräytyvät tuotetun jäteveden määrän mukaan. Varsinaista huoltoa liittyjän ei tarvitse tehdä. Liittyjä huolehtii toiminnallaan siitä, ettei viemäri tukkeudu tai jätevedenpuhdistamon bakteeritoiminta häiriinny (esim. kemikaaleja ei saa laittaa viemäriin).


2. Viemäriverkkoon liittyminen toiminta-alueen ulkopuolelta

Kunnallisen vesihuoltolaitoksen / vesiosuuskunnan viemäriverkkoon liittyminen toiminta-alueen ulkopuolelta on suositeltavaa esim. silloin kun kiinteistön ja viemäriverkoston runkolinjan välinen välimatka ei ole pitkä, maasto on helposti kaivettavaa tai useamman kiinteistön liittyessä yhdessä.

Mahdollisuutta liittyä viemäriin voi tiedustella oman kunnan vesihuoltolaitokselta / vesiosuuskunnalta. Tällaisiin useamman kiinteistön yhteishankkeisiin on mahdollisuus saada avustusta.


3. Naapurien yhteiset jätevedenkäsittelyjärjestelmät

Jätevesijärjestelmien parantamisessa tai uusimisessa on aina suositeltavaa ja useimmiten kustannustehokkainta tehdä hankkeet usean kiinteistön yhteishankkeena. Lisäksi useamman kiinteistön yhteisjärjestelmillä päästään useimmiten parempiin jäteveden puhdistustuloksiin kuin kiinteistökohtaisella jätevedenkäsittelyjärjestelmällä.

Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat rakentaa yhteisen jätevedenkäsittelyjärjestelmän. Tällaisiin hankkeisiin voi olla mahdollista saada esim. ympäristökeskuksen tukea.


4. Kiinteistökohtaiset jätevedenkäsittelyjärjestelmät ja tarjouspyynnöt yhdessä naapureiden kanssa

Mikäli yhteinen jätevesihanke ei ole mahdollinen voi naapurukset pyytää tarjouspyynnön kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja/tai rakentamisesta.

Useamman talouden jätevesijärjestelmän suunnittelun, tarvikkeiden ja työn yhteisten tarjouspyyntöjen kustannustehokkuus perustuu esim. seuraaviin asioihin: suunnittelija voi käydä samalla kertaa kaikilla tonteilla, kaivinkone käy kaikilla tonteilla eikä kalliita siirtoja tarvita moneen kertaan jne.
 

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän valinta

Mikäli liittyminen kunnalliseen / osuuskunnan viemäriin tai yhteishankkeet naapuruston kanssa eivät ole mahdollisia tulee jätevesijärjestelmän valinta tehdä kiinteistökohtaisista jätevedenkäsittely menetelmistä.

Mikäli naapurustossa useampi on tehostamassa tai uusimassa jätevedenkäsittelyjärjestelmäänsä, kannattaa tarjoukset pyytää yhdessä niin suunnittelusta, materiaaleista kuin työstä. Yhteiseen tarjouspyyntöön saadaan todennäköisesti edullisempi tarjous ja työmiehet töihin paremmin, kun tiedossa on pitempiaikainen työ.

 

Jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttavat asiat

Suojaetäisyydet

Jätevesijärjestelmän sijoittamisessa on otettava lukuisia asioita huomioon. Jätevesijärjestelmän kaivuun yhteydessä on huomioitava maakaapeleiden yms. sijainti. Kuivakäymälä on sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapurille ja varustettava tiiviillä alustalla. Jätevesien purkupaikat tulee aina sijoittaa säännöstelykorkeuden tai vesistön tulvakorkeuden yläpuolelle.

Vähimmäisetäisyydet

- talousvesikaivo 30 m

- vesistö 30 m

- tie tai tontin raja 5 m

- oja 10 m

- etäisyys saostussäiliöstä rakennukseen 5 m

- vedenottamot 200 m

- suojakerros pohjavesitason yläpuolella imeytyskenttä 1 m / suodatuskenttä 0,25 m.

Muita jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttavia asioita


1) Onko kiinteistö viemäriverkoston toiminta-alueella

Asia selviää kysymällä kunnan vesihuoltolaitokselta tai osuuskunnalta. Samalla on syytä tiedustella vesihuollon kehittämissuunnitelmaa, missä on kerrottu mahdollisista viemäriverkoston laajenemissuunnitelmista.


2) Kunnan rakennus- ympäristönsuojelumääräykset

Määräyksistä voi kysyä kunnan rakennus- ja ympäristöviranomaisilta.


3) Kaavamääräykset

Kunnan kaavoitusviranomaiselta voi kysyä sijaitseeko kiinteistösi kaavoitetulla alueella ja jos alue on kaavoitettu onko kaavamääräyksissä määräyksiä jätevesienkäsittelyyn liittyen.


4) Pohjavesialueet

Pohjavesialueiden sijainnista voi kysyä kunnan ympäristöviranomaiselta.


5) Tontin pinta-ala ja korkeussuhteet

Tontin pinta-ala ja korkeussuhteet pois sulkevat joidenkin jätevesijärjestelmien käytön. Esim. maaperäkäsittelyt vaativat yleensä tilaa enemmän kuin pienpuhdistamo. Mikäli kiinteistö on rinteessä, voi maaperäkäsittelyn kentän sijoittaminen olla vaikea.


6) Pohjaveden korkeusasema

Pohjaveteen tulee aina olla riittävä suojaetäisyys. Pohjavedenpinnan korkeuden voi tarkastaa keväällä korkeimman pohjaveden pinnan aikaan esim. kaivosta.


7) Maaperä

Maaperän laatu vaikuttaa mm. siihen voiko jätevesijärjestelmäksi valita maahanimeytystä. Myös kallioinen maaperä aiheuttaa jätevesijärjestelmän valinnassa enemmän työtä.


8) Naapurien kaivot ja oma kaivo

Naapurien kaivojen, oman kaivon ja lähteiden sijainti tulee aina huomioida jätevesijärjestelmää valittaessa. Puhdistetussakin jätevedessä on bakteereja, jotka voivat saastuttaa juomaveden.


9) Etäisyys rantaan

Jätevesijärjestelmästä tulee olla riittävä etäisyys rantaan, ettei ravinteita ja bakteereja pääse vesistöön. Huomioitava on että myös pesuvesissä on niin ravinteita kuin bakteerejakin.


10) Onko kiinteistöllä sähköt

Pienpuhdistamot vaativat yleensä sähköä toimiakseen.


11) Loka auton pääsy tontille

Loka-auton on päästävä tontille tyhjentämään saostuskaivot kaikkina vuodenaikoina.


12) Syntyvän jäteveden määrä ja laatu

Jos jätevettä syntyy vain vähäisiä määriä (kantovesi), jäteveden käsittelyksi riittää yksinkertainen maaperäkäsittely (esim. kivikaivo tai pieni saostuskaivo ja kivikaivo). Mikäli jätevedessä on mukana vesikäymälän jätevesiä, on jätevedenkäsittely aina järjestettävä tehokkaammin, kuin jos jätevesi on pelkkää pesuvettä. Vesikäymälän jätevesien käsittely on aina syntyvän jäteveden määrästä huolimatta järjestettävä yhtä tehokkaasti eli oli kyseessä vakituisen asunnon jätevedet tai pari kertaa kesässä käytetyn kesämökin jätevedet.

 

Jäteveden pumppaaminen

On tilanteita, jolloin jätevesi joudutaan pumppaamaan saostuskaivolta maaperäkäsittelyyn. Tällainen tilanne on esim. silloin kun maasuodatuskenttä on korkeammalla kuin jäteveden tuloviemäri. Pumppu on suositeltavaa sijoittaa saostuskaivojen jälkeen. Valittaessa pumppua tulee nostokorkeuden lisäksi ottaa huomioon jäteveden laatu. Pumppukaivo voi olla betoninen tai valmis lujitemuovinen kaivo. Jäteveden pumppukaivo on varustettava täytönhälytyksellä, näin varaudutaan mahdollisiin häiriötilanteisiin. Myöskin ohijuoksutusputken tarve on aina harkittava tapauskohtaisesti samoin kuin se mihin ohijuoksutus voidaan johtaa.

 

Jätevesijärjestelmän valinta

Erilaisia jätevesijärjestelmiä ovat:
- Saostussäiliöt, jäteveden esikäsittelymenetelmä

- Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraus

Kuivakäymälä ja maa- tai pienpuhdistamo pesuvesille

- Maahanimeyttämö

- Maasuodattamo

- Pienpuhdistamo

- Umpisäiliö WC-vesille ja pesuvesille maaperäkäsittely tai pienpuhdistamo

- Umpisäiliö

Lue lisää jätevesijärjestelmän valinnasta.