Nepsy

Kaikki Kittilän perhekeskuksen palvelut on koottu kunnan sivujen Lapsiperheet -kohdevalikkoon, jonka yksi osa tämä sivu on. 

  • Kittilän perhekeskuksen nuorten ja lapsiperheiden Pyydä apua palvelun kautta voit pyytää apua tai kysyä neuvoa omaan tai läheiseen tilanteeseen liittyen:
  • Tarina-auttamisen vanhempien Enjaksa.fi palvelusta löydät paljon videoita eri aiheista, mm. nepsy  ja nuorten omasta palvelusta Normaali.fi löydät nuorille suunnatut videot eri aiheista.
  • Apua huoliin -chat tarjoaa apua lappilaisten nuorten ja lapsiperheiden vanhempien huoliin.
  • Perheohjaamossa tarjoamme kertaluonteista keskusteluapua etänä lasten ja nuorten vanhemmille.

 

Kunnan tuki nepsyperheille

Kittilän kirjastosta löytyy oma hyllykkönsä nepsy teemalle. Sieltä löytyy mukaan otettavia esitteitä sekä tulostettuja toiminnanohjauksen materiaalia! Vieressä olevasta neurologian kirjojen osastosta löydät myös aiheeseen liittyvät kirjat.

Nepsy-kassit

Nepsykassit löytyvät asiakkaiden käyttöön kirjastolta, urheiluhallilta, Kino Yläristä ja nuorisotila Käki2.0:sta. Paikat, jossa nepsykassi on, on merkitty esimerkiksi ulko-oveen tai aulaan näkyvälle paikalle ”Meiltä löytyy nepsykassi” –tunnuksella.  Sen yhteydessä lukee myös tarkemmat tiedot siitä, mistä kassin kyseisessä paikassa saat. Voit pyytää kassia kirjastossa virkailijalta, Kino Ylärissä lipunmyynnistä,  urheiluhallilla keittiöstä ja nuorisotilasta ohjaajalta. Kassi ja sen sisältö on tarkoitettu vain kyseisessä paikassa käytettäväksi, eli niitä ei saa viedä tilojen ulkopuolelle. Kassi tulee palauttaa käytön jälkeen kaikkine varusteineen samaan paikkaan, josta sen sai käyttöön.

Nepsykassista löytyy:

  • Lasten kuulosuojaimet, joita voidaan käyttää muun muassa äänien vaimentamiseen ääniherkillä, aistikuormituksen hallintaan, turvallisuuden tunteen lisäämiseen ja ylikuormituksen ennaltaehkäisyyn.
  • Visuaalinen ajanhallintaväline Time Timer, joka näyttää ajan kulumisen konkreettisesti värialueen avulla. Väline auttaa hahmottamaan aikaa, lisää ennakoitavuutta, valmistaa muutoksiin, helpottaa siirtymätilanteita, ja tukee keskittymistä. Sen käyttö opettaa ajanhallintaa ja rauhoittumista, kun käyttäjä näkee konkreettisesti, että odotus ei kestä ikuisesti.
  • "Tarvitsen tilaa" -avainnauha, joka kertoo, että sen kantaja tarvitsee omaa rauhaa ja vähäistä sosiaalista tai fyysistä kuormitusta. Henkilö, jolla on ”Tarvitsen tilaa” –avainnauha, pyytää pitämään riittävän etäisyyden, välttämään koskettamista ja puhumista sen käyttäjälle. Tarvitsen tilaa –viesti ei ole merkki epäkohteliaisuudesta, vaan osa itsesäätelyn tukikeinoja ja keino pysyä toimintakykyisenä.
  • Stimmausleluja, eli leluja tai välineitä, joita käytetään stimmaamiseen eli itsensä rauhoittamiseen, keskittymisen tukemiseen tai aistien säätelyyn. Sana stimmaus tulee englannin sanasta stimming (self-stimulatory behavior), joka viittaa toistuvaan liikkeeseen, ääneen tai toimintaan, joka auttaa henkilöä säätelemään tunteita ja aistikuormitusta sekä keskittymään ja rauhoittumaan.
  • Tukikuvia, joilla selkeytetään ja ennakoidaan arkea silloin, kun lapsella on esimerkiksi haasteita kielen, toiminnanohjauksen tai ajanhahmotuksen kanssa.

Tiedote: Neuroesteettömyyttä edistettiin Perhekeskuksessa vuonna 2025 – yhtenä tuloksena nepsykassit

Hyvinvointialueen palvelut 

Erityisen tuen kuntoutusohjaus- ja asiantuntijapalvelut 

Kuntoutusohjaaja tukee ja ohjaa yksilöä ja tämän toimintaympäristöä mahdollisimman itsenäiseen ja sujuvaan arkeen. Suosituksen tai lähetteen kuntoutusohjaukseen voi tehdä terveys- tai sosiaalipalveluiden ammattilainen ja asiakas voi sitä itse heiltä myös pyytää. Asiakkaan esitiedot, yhteystiedot ja kuntoutusohjauksen tavoitteen sisältävä lähete/suositus lähetetään turvasähköpostilla kuntoutuskoordinaattori Taina Urpuselle ja palvelupäällikkö Kaisa Kuuselalle (etunimi.sukunimi@lapha.fi).  

  • Avoimet materiaalityöpajat kerran kuukaudessa: Tule tutustumaan ja valmistamaan toiminnanohjausta ja puhetta tukevaa materiaalia Kolpeneen kuntoutusohjaajien kanssa. (Valtatie 84 A, Kittilä) Matalan kynnyksen materiaalipaja on tarkoitettu ihan kaikille perheille sekä sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen ammattilaisille.  Tarjoamme välineistöä sekä apua materiaalin valmistamiseen ja vinkkejä niiden käyttöön. Paikan päällä on esimerkkimateriaalia, joista voi ideoida ja muokata materiaalia omiin tarpeisiin. 

     

Miksi minusta tuntuu, etten ole kuten muut ikäiseni? Miksi arki ei suju? Tuntuu, etten pysy opinnoissa mukana. Kuinka voisin tukea lapseni opiskelua? Tarvitsen keinoja ja tukea omaan vanhemmuuteeni. Nepsy-chatista saat tukea neurokirjoon ja arjen pulmiin liittyvissä kysymyksissä. Avoinna joka torstai klo 15-17. Joka kuukauden toinen ja neljäs torstai on tarjolla saamelaisen kulttuurin mukaista tukea, jolloin on mahdollisuus asioida suomen kielen lisäksi myös pohjoissaameksi. Keskusteleminen chatissä on nimetöntä.
 

Laphan neuropsykologinen kuntoutus

Neuropsykologinen kuntoutus on neuropsykologin antamaa lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on parantaa asiakkaan toimintakykyä. Kuntoutus, sen tavoitteet ja sisältö suunnitellaan aina yksilöllisesti neuropsykologisen tai muun kattavan kognitiivisen tutkimuksen perusteella. Palveluun tullaan terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä tai suosituksesta.

Kelan palvelut

Kuntoutus:

Kelan vaativaa lääkinnällisen kuntoutuksen puheterapiaa ja toimintaterapiaa järjestää alueella koti- ja päiväkotikäynteinä mm. Coronaria. Puheterapeutteja toimii Kittilän, Kolarin ja Enontekiön alueilla. Toimintaterapeutteja toimii Kittilän, Muonion, Kolarin ja Enontekiön alueilla. Kuntoutukseen haetaan Kelan kautta lomakkeella, jonka liitteeksi laitetaan lääkärin B-lausunto. Kela tekee päätöksen kuntoutukseen pääsystä ja on yhteydessä sekä asiakkaaseen että palveluntarjoajaan (Coronaria).

Coronaria/ Laku-perhekuntoutus

Yksilöllistä tukea 5-15v ADHD-, autismikirjon tai Tourette diagnoosin saaneelle lapselle tai nuorelle ja hänen perheelleen. LAKU-perhekuntoutus jalkautuu perheen arkeen ja perustuu tiiviiseen yhteistyöhön asiakkaan kanssa.

Järjestöjen paikallinen tuki ja vertaistuki 

Erityislasten Omaiset ELO ry

Elo on erityislapsiperheiden vertaistukiyhdistys Lapissa. He toimivat yli diagnoosi-, kunta- ja järjestörajojen. Erityislapsiperheeksi määritellään perhe, jossa on yksi tai useampi erityistä tukea tai hoivaa tarvitseva lapsi tai nuori. Diagnosoidut tai diagnosoimattomat tuen tarpeet voivat olla fyysisiä, psyykkisiä, neurologisia, kielellisiä tai sosiaalisia. Järjestämme kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia, joihin voit osallistua etänä, livenä tai hybridinä.

Neppari-hanke

Neppari-hankkeen kohderyhmänä ovat Lapin alueella asuvat omaishoidon tuen ulkopuolella olevat vanhemmat, joilla on neurokirjon lapsi tai nuori. Hankkeen päätavoitteena on mahdollistaa neurokirjon lasten vanhemmille matalankynnyksen ennaltaehkäisevää tukea, ohjausta ja käytännönkeinoja ilman jonotusta.

  • Yksilöllistä, lyhytkestoista ja maksutonta tukea matalalla kynnyksellä: Tuki on luottamuksellista ja kiireetöntä keskustelua, jossa pysähdymme arkeesi, ajatuksiisi ja elämäntilanteeseesi – juuri silloin, kun sinulle sopii. Yksilöllinen tukemme on pysähtymistä sinun arkeesi ja elämäntilanteeseesi. Se on luottamuksellista ja kiireetöntä keskustelua silloin, kun sinulle sopii – ilman painetta. Keskustelemme siitä, mikä on sinulle tärkeää: arjen haasteista, vanhemmuudesta, jaksamisesta tai muista mielen päällä olevista asioista – me kuljemme rinnalla. Voit tulla tapaamiseen yksin tai yhdessä toisen vanhemman kanssa. Voit varata tunnin ohjausajan, kun kaipaat: Keskustelu apua neurokirjon haasteisiin, kasvatuksen solmukohtiin tai arjen kuormitukseen. Mahdollisuuden tutustua erilaisiin välineisiin, kuten stimmailu- , aistivälineisiin, visuaalisiin - tai kuvatukiin. Konkreettista materiaalia kotiin kokeiltavaksi ja arjen tueksi (esimerkiksi Arjen kesyttämön, Värinautin, e-Kollegan, Neuvokas perhe tai HUSin materiaaleja)
  • Voimaporinat ryhmä Kittilässä erityislasten vanhemmille

Lapin ADHD-yhdistys

Tavoitteena on lisätä tietoa ADHD:sta Lapin alueella osallistumalla erilaisiin tapahtumiin ja toimimalla kokemusasiantuntijoina. He järjestävät kaikille avointa vertaistukitoimintaa ja jäsenistölle virkistystapahtumia.

Järjestöjen valtakunnallinen tuki

ADHD-liitto on valtakunnallinen järjestö, joka edistää adhd-oireisten ja heidän läheistensä hyvinvointia. He tarjoavat monenlaista tukea: Puhelinneuvontaa ke-to klo 9-11. Chat ma, ti ja pe klo 13-15. Lisäksi ADHD-liitto järjestää teemallisia ryhmächattejä Hyvä kysymys -sivustolla.

Autismiliitto on valtakunnallinen autismikirjoa edustava asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Tukea: Neuvontaa puhelimitse ma-ke klo 12-15 ja sähköpostitse.

Autismisäätiö innostaa ja auttaa autismikirjon ihmisiä elämään täydessä potentiaalissaan ja kokemaan onnistumisen tunteita. 

Erilaisten oppijoiden liitto tarjoaa vertaistukea, tietoa ja neuvontaa lukivaikeuteen sekä matematiikan ja hahmottamisen vaikeuteen.

  • Neuvontaa puhelimitse keskiviikkoisin klo 13–15 tai sähköpostitse
  • Oppimisen apuvälinekeskuksen neuvontapalvelu – jätä yhteydenottopyyntö tekstiviestillä. Kysy oppimista ja työntekoa tukevista välineistä ja oppimismenetelmistä.

Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksen sivuilta löydät puolueetonta tietoa Touretten oireyhtymästä ja pakko-oireisestä häiriöstä (OCD), olemassaolevista hoito- ja tukimuodoista sekä erilaisista yhdistyksemme jäseniä koskettavista tapahtumista, koulutuksista ja vertaisryhmistä.

Suomen ADHD-Aikuiset ry:n tarkoituksena toimia aikuisten tarkkaavaisuushäiriöisten tukemiseksi ja heidän elämänlaatunsa kohottamiseksi, sekä toimia tarkkaavaisuushäiriöisten aikuisten yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan. Sivuilta löytyy linkkejä ja vinkkejä, tietoa ja taitoa, tapahtumia ja vertaistoimintaa.

Suomen autismikirjon yhdistys toimii autismikirjon ihmisten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden puolesta. Autismin ja neurokirjon uusi, syrjimätön sanasto: Kuinka puhua neuromonimuotoisuudesta autismi- ja neurokirjon syrjimättömästi.

 

Oppaita, sivustoja ja artikkeleita

Mielenterveystalon Nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelma

Tämä ohjelma sopii sinulle, joka haluat saada tietoa neuropsykiatrisista piirteistä ja löytää myönteisiä keinoja tukea lastasi haastavissa tilanteissa. Tarkoitus ei ole “hoitaa pois” lapsen piirteitä vaan sujuvoittaa arkeanne. 

Mielenterveystalon sivu ADHD ja lapset

Sivustolla kerrotaan mm. Miten ADHD voi näkyä koulussa. Kuinka yleinen ADHD on ja mitä sen taustalla on. Sekä miten sitä hoidetaan.

Näenepsy sivusto

Tavoitteena on mm  tietoisuuden lisääminen ja sivuilta löytyykin omat osionsa esim. nepsylapsen vanhemmille ja kaikille nepsypiirteisille. 

Nepsytietoa sivusto

Tervetuloa perehtymään perustietoon neuropsykiatrisista (nepsy)vaikeuksista ja niiden tukemisesta. Omat osionsa tietoa kotiin, tietoa lapselle ja nuorelle sekä tietoa kouluun. 

Nepsyarki sivusto

Nettisivuilta löydät tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä ja lisäksi sivuilla on erilaisia keinoja ja vinkkejä, miten voisi tukea lapsen kehitystä hänen vahvuuksia ja voimavaroja hyödyntäen.

Ydintaito.fi 

Sivuilta löytyy mm. Stressiprofiili ja muuta tukea neurokirjon lasten vanhemmille

Leijonaemot

Leijonaemot ovat erityislasten vanhempia, yli lasten diagnoosirajojen. He haluavat antaa konkreettista apua toisille erityislasten vanhemmille, niin isille kuin äideille, kuin koko perheelle

Nepsy-Nurkka facebook sivusto

Ryhmän jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, joka haluaa tietoutta neuropsykiatrisen lasten kanssa toimimisesta. Sivulla voi jakaa ja kysyä, ja vastailla vertaistuen hengessä toisia kunnioittaen.  Ryhmässä ei ole vaatimuksena nepsy-lasten vanhemmuus, vaan ratkaisukeskeinen halu miettiä erilaisia arjen pulmia. Sivuston yp järjestää live-keskusteluja, joissa voi jakaa erityislasten vanhemmuuteen liittyviä asioita.

Tällä Amazing Things Happen - Finnish edition videolla on tarkoitus lisätä ymmärrystä ja hyväksyntää autismikirjosta ihmisille, joille aihe ei ole entuudestaan tuttu. 

Ylen Kioski- ohjelmassa kokemusasiantuntijat kertovat heihin kohdistuvista ennakkoluuloista ja vastaavat kysymyksiin ”Ei sulla mitään autismia ole, sähän olet ihan normaali.”

Pieni neurosanasto

Nepsy eli neuropsykiatrinen tulee sanoista neuro ja psykiatrinen. Neurolla viitataan aivotoiminnan rakenteelliseen tai toiminnalliseen poikkeavuuteen. Psykiatrinen viittaa siihen, miten aivotoiminnan poikkeavuus vaikuttaa mieleen, ajatteluun sekä tunteisiin ja siihen, miten se näkyy käyttäytymisessä. Meillä kaikilla on joitain nepsy-piirteitä.

Neuromonimuotoisuus eli neurodiversiteetti kuvaa ihmisaivojen ja hermoston toiminnan moninaisuutta, eli monia tapoja käsitellä tietoa, hahmottaa asioita ja aistia. Ajatuksena on, että nämä erilaiset neurologiset piirteet eivät ole "virheitä" tai "häiriöitä", vaan ne ovat osa ihmisten luonnollista monimuotoisuutta. Neuromonimuotoisuus pitää sisällään kaikki neuromoninaisuuden muodot, niin neurotyypilliset kuin neuroepätyypillisetkin, joista kerron tarkemmin ensi viikolla. Neuromonimuotoisuudella viitataan ajatukseen siitä, että neurologista (aivojen toiminnan) erilaisuutta pitäisi arvostaa, nähdä rikkautena ja hyväksyä osana ihmisten erilaisuutta sen sijaan, että yhteiskunta pyrkisi "korjaamaan" niitä. Nämä tekevät meistä jokaisesta ainutlaatuisia. 

Neuroepätyypillisiä ihmisiä on arvion mukaan noin 15-20% väestöstä, johon luetaan yleensä ADHD, autisminkirjon häiriöt, kehityksellisen puheen ja -kielenhäiriöt, sekä Touretten oireyhtymä.

Neurotyypillisten ihmisten aivot ja hermosto toimivat tavalla, jota pidetään kulttuurisesti ”normaalina”.

Neurokirjoa käytetään asiantuntijakielessä yläterminä neuroepätyypillisistä. Sen alla luetaan diagnoosit esim. autismikirjo, ADHD, Touretten oireyhtymä, OCD sekä hahmottamisen vaikeudet, kuten lukemisen ja oppimisen haasteet.

”Maskaaminen, mukautuminen, naamioituminen (masking, camouflaging)  tarkoittaa neuroepätyypillisten piirteiden peittämistä ja muokkaamista niin, että henkilö vaikuttaisi neurotyypilliseltä turvattomissa tilanteissa. Maskaaminen voi olla alitajuista tai tietoista, ja sitä voi tehdä, vaikkei olisi tunnistanut itseään neuroepätyypilliseksi. Maskaaminen voi olla joissain uhkaavissa tilanteissa välttämätöntä erityisesti, kun henkilö kuuluu marginalisoituun vähemmistöön kuten seksuaali-, sukupuoli- tai bipoc-vähemmistöön. Maskaaminen on yksilölle kuormittavaa ja voi johtaa uupumukseen.”

Stimmaus tarkoittaa itsesäätelyä, jossa jollakin liikkeellä, äännähdyksillä tai muulla aistimusta tuottavalla toiminnalla, henkilö pyrkii rauhoittamaan itseään silloin, kun kokee liikaa ärsykkeitä. Stimmausta käytetään myös mielihyvän hakemiseen, stressin säätelyyn ja helpottamaan keskittymistä. Kaikki ihmiset stimmaavat välillä esim. hyräilemällä, piirtelemällä, käsissä kynää tai muuta pientä esinettä esim. korua näpertelemällä, hiuksia sormen ympärille kiertämällä tai heiluttamalla jalkaansa. Joillekin aikuiselle esim. kutominen voi olla keino pystyä keskittymään kokoukseen.

"Meltdown, melttari eli tunneromahdus on usein seuraus tilanteista, jotka ovat erittäin kuormittavia tai aiheuttavat suurta ahdistusta, jota ei pääse pakenemaan. Tunneromahdukset ovat fyysisesti ja henkisesti rasittavia ihmiselle, ja ne voivat näyttää ulospäin raivo- tai itkukohtaukselta. Kyseessä on kuitenkin reaktio erittäin ahdistavaan tilanteeseen tai ympäristöön. Tunneromahduksen aikana ihminen on äärimmäisen ahdistunut ja voi vahingoittaa muita tai itseään."

"Shutdown, suttari eli sulkeutuminen on reaktio, jossa ihminen toisin kuin tunneromahduksessa, jähmettyy eikä häneen tunnu olevan mahdollista saada yhteyttä. Sulkeutumiset voivat aiheutua esimerkiksi ylikuormittavista sosiaalisista tilanteista, paljon tunteita sisältävistä tilanteista, väsymyksestä ja unen puutteesta tai tilanteista, jotka vaativat paljon ajattelutyötä. Ihminen ei ehkä vaikuta omalta itseltään, koska kaikki energia kuluu tämän ylikuormitustilanteen käsittelyyn ja tämä voi vaikuttaa myös heidän kykyynsä kommunikoida."

Aistiesteettömyydellä tarkoitetaan ympäristön suunnittelua ja järjestelyä siten, että siinä otetaan huomioon ihmisten erilaiset aistikokemukset. Tavoitteena on vähentää aistien ylirasittumista ja epämukavuutta erityisesti herkimmille henkilöille, kuten autismikirjon henkilöille tai aistiyliherkille. Aistiesteettömyyteen kuuluu valaistuksen, äänitason, tilanjärjestelyn, materiaalien, hajujen ja värien muokkaamisen siten, että ympäristö on mahdollisimman vähän aisteja ärsyttävä ja tukee ihmisten hyvinvointia.

ADHD aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) on neurotyyppi, jonka piirteisiin kuuluu kolme ydinpiirrettä: tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. 

Autismi, autismikirjo, autismin kirjo (autism) on neurotyyppi, jonka piirteisiin kuuluu omalaatuiset ja epätyypilliset ajattelun ja vuorovaikutuksen tavat, sekä erilaiset aistikäsittelyn ja kognitiivisen prosessoinnin muodot. Autismin kirjo kuvaa sitä, että autistiset piirteet ovat moninaisia ja äärimmäisen yksilöllisiä.

Kirjolla termillä viitataan autismin kirjoon eli autismin oireiden moninaisten ja yksilöllisten piirteiden vaihteluun.

Touretten oireyhtymä (Tourette’s syndrome) on neurotyyppi ja neurologinen oireyhtymä, jonka ydinoireet ovat erilaiset motoriset ja äänelliset tic-oireet. Oireet alkavat yleensä lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta voivat puhjeta myös myöhemmällä iällä. Jotkut toureetikot eli henkilöt, joilla on Touretten oireyhtymä, kokevat neurotyypin neutraalina osana itseä, mutta monille kyseessä on sairaus, johon toivotaan hoitoa ja parannusta. Katso koprolalia, tic-oireet.

"Kehityksellinen kielihäiriö (aiemmin kielellinen erityisvaikeus, dysfasia) on yksi syy siihen, miksi lapsen kieli ei kehity kuten tyypillisesti kehittyneillä lapsilla. Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti muuhun kehitykseen nähden. Siihen voi myös liittyä esimerkiksi kömpelyyttä, tarkkaavuuden häiriöitä tai sosiaalisten taitojen puutteita. Sanojen oppiminen on hidasta, ensisanat tulevat myöhään, tai jo opitut sanat jäävät pois käytöstä. Joskus ensisanojen tuleminen viivästyy niin, että lapsi saattaa olla vuosia lähes puhumaton. Usein myös sanojen yhdistäminen lauseeksi viivästyy ja käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta. Tyypillistä on myös puheen epäselvyys ja siitä johtuvat kommunikoinnin vaikeudet."

Aistiherkkyys  on tavanomaisesta poikkeava tapa havaita ja käsitellä aistiärsykkeitä, joka voi haastaa arkea. Erityisen yleistä autisteilla ja monilla muilla neuroepätyypillisillä. Aistiherkkyys kattaa sekä yliherkkyyden että aliherkkyyden. Ihmisellä voi olla samaan aikaan sekä yli- että aliherkkyyttä esim. eri aistien osalta tai tilanteesta riippuen.

Aistialiherkkä, aistialiherkkyys tarkoittaa liian vähäistä havainnointia tai reagointia johonkin aistiin liittyen. Kyseinen aisti on siis turta. Aistialiherkkyys voi ilmetä hitautena, passiivisuutena tai aistihakuisuutena eli pyrkimyksenä aktivoida kyseistä aistia

Aistiyliherkkyys tarkoittaa tilaa, jossa henkilö reagoi voimakkaasti ympäristön aistiärsykkeisiin. Tämä voi ilmetä esimerkiksi herkkyytenä äänille, valoille, hajuille, makuille tai kosketukselle. Aistiyliherkkyys voi vaikuttaa arkeen ja aiheuttaa haasteita esimerkiksi oppimisessa, ihmissuhteissa ja päivittäisissä toiminnoissa  Esimerkiksi lapsi, jolla on aistiyliherkkyys, saattaa kokea kovat äänet kivuliaiksi, välttää tiettyjä ruokia niiden koostumuksen vuoksi tai tuntea vaatteiden saumat epämukaviksi Tämä voi johtaa siihen, että lapsi vetäytyy sosiaalisista tilanteista tai reagoi voimakkaasti ympäristön muutoksiin.


Lähteenä on käytetty: Neuromoninaisten 2024 vuoden Neurovahvistava sanastoa, Autismiliiton sivuja ja Aivoliiton sivuja

 

Ota yhteyttä
Avainsanat
Nepsy
Terapia
Kuntoutus